22 marraskuun, 2024
KTM ja Triumph tarjoilevat 180 hevosvoimaa kevyessä paketissa. Hyötyykö Ducati 208 hevosvoimastaan vai riittääkö Bemari 165?
Tämän vuoden mielenkiintoisin streetfighter-uutuus tulee Englannista. Speed Triple sai uuden 180-hevosvoimaisen ja 1160-kuutioisen rivikolmosen, joka kiinnitettiin täysin uuteen runkoon. Bemarikin sai uuden moottorin, sen rivinelonen on kotoisin S1000RR-superbikestä. Kotari pitää ”The Beastillaan” tässä seurassa jättimäisten V2-moottorin puolia. Kun Ducatissa on V4-moottori, niin vertailun kaikissa pyörissä on täysin erilainen moottorikonstruktio.
Kaukana takana ovat ne ajat, jolloin teholukemat ilmoitettiin optimistisesti ja reilusti yläkanttiin. Vertailun neljästä pyörästä kolme ylittää luvatun teholukeman, Bemari parhaana jopa kuuden hevosvoiman verran ( mittaus 171 hv). Kotari nousee vertailun toiseksi tehokkaimmaksi ylittämällä luvatun lukeman neljällä hevosvoimalla (mittaus 184 hv). Triumph täyttää sekin luvatun lukeman 181 hevosvoimallaan. Vaikka Ducati jää kolme hevosvoimaa luvatusta, on se mitatulla 205 hevosvoimallaan silti vertailun ylivoimaisesti tehokkain pyörä.
Mutta tuntuuko Ducatin teho ajossa ja näkyykö se kierrosajassa? Testiradaksi valikoitui Neuhausen, joka koostuu kallistuksenvaihdoksista, tiukoista ykkösvaihteen mutkista sekä nopeasta epätasaisesta mutkasta ja kahdesta täyskaasuosuudesta. Kierrosajat osoittavat, että voima ei ole kaikki kaikessa, vaan ratkaisevaa on tasapainoisuus. Vaikka Triumph ei ole erityisen ketterä, se on vakaa ja tunnokas ajettava. BMW pysyy keveine vanteineen (alla lisävarustepakettiin kuuluvat hiilikuituvanteet) perässä, mutta KTM ja Ducati jäävät jälkeen. Ero tulee erityisesti radan hitaimmissa osissa.
Kierrosajat:
Entäpä klassinen kiihtyvyys nollasta sataan? Siinä tämä ryhmä on äärimmäisen tasainen. Pyöristä kolme saa täsmälleen saman tuloksen; 3,2 sekuntia. Eikä neljäskään eli Ducati ole kaukana, sen tulos on 3,3 sekuntia. Sen vahvuudet alkavat vasta suuremmissa nopeuksissa. Yleisimmin käytetyissä nopeuksissa ja yleisillä teillä ajettaessa kampiakseliteho ei ole ratkaiseva, vaan se kuinka paljon tehosta onnistutaan siirtämään takarenkaan kautta asfalttiin. Joko takarenkaan pito irtoaa ja sutimisenesto puuttuu peliin, tai eturengas nousee ilmaan ja keulimisenesto rajoittaa menoa. Teoriassa erittäin tehokas Ducatin moottori ei sitä paitsi vakiomuodossaan tuota täyttä tehoa takarenkaalle kovinkaan useassa tilanteessa, sillä tehoa on rajoitettu kahdella pienimmällä vaihteella ja vielä kolmosella ja nelosella muutamat hevosvoimat jäävät talliin. Siksi käytännön ero Ducatin hyväksi ei ole kovin suuri, vaan tehot tasoittuvat eri pyörien välillä selvästi. Kotarin 1300-kuutioinen twini tuottaa järkyttävästi vääntöä kaikissa tilanteissa, mikä taas tuottaa vaikeuksia tehon siirtämisessä maahan. Mikään muu pyörä ei keuli yhtä helposti ja paljon. Iso twini tuntuu kuin se olisi syönyt steroideja. BMW on iskutilavuudeltaan pienin ja sen huipputeho on alhaisin. Silti se ei jää muista jälkeen kiihdytyksessä, ratakierroksella eikä muuallakaan. Se osoittaa Bemarin olevan oikeassa, kun sen edustajat sanovat ettei RR-mallin ShiftCam-järjestelmää ja 207 hevosvoimaa tarvita nakumallissa, koska tehoa ei pysty hyödyntämään, ja järjestelmä toisi vain lisäpainoa ja -hintaa mukanaan. Triumph edustaa tässä ryhmässä keskitasoa niin iskutilavuuden kuin tehonkin suhteen. Se ei erotu hyvässä eikä pahassa mitenkään äärimmäisenä vaihtoehtona.
Vertailun pyörät pariin lauseeseen tiivistettynä:
BMW: Jos haluat nopean ja suorituskykyisen nakupyörän, jonka ajoasento on sporttinen, löydät sen BMW:stä. Se taitaa kaiken ja vielä vähän lisää. Maksaa myös kaiken ja vähän lisää (perushinta edullinen, mutta ”välttämättömät” tehdaslisävarusteet nostavat hintaa huomattavasti).
Ducati: Porukan radikaalein. Se on samalla nopea, mutta ei kuitenkaan ole – ja ennen kaikkea se on kallis. Ostohinnan lisäksi sen kulutus on korkea. Intohimoiselle harrastajalle.
KTM: Sen moottori on kuin tehty katuajoon, jossa se tuottaa tehoa juuri siellä missä sitä tarvitaan. Se on väkevä pyörä, joka selviää myös arkipäivän haasteista. Jousitukseltaan ei ole muiden tasoa.
Triumph: Siitä puuttuvat positiivisessa mielessä äärimmäisyydet. Komponentit ja varustetaso huippua, jolloin kerää paljon pisteitä myös ilman lisävarusteita. Siksi hankintahinta on houkutteleva.
Lue koko vertailu Biken numerosta 8/2021. Irtonumeromyynnissä vielä muutaman päivän, ennen kuin seuraava numero saapuu painosta.
