22 joulukuun, 2024
– Vain viisi prosenttia kuolonkolareista sattuu selvänä ajaville, terveille ja vailla itsemurha-aikeita oleville kuljettajille. Silti meillä kohdistetaan valtavasti voimavaroja juuri tämän normaaliliikenteen nopeusvalvontaan, jyrähtää liikennelääketieteen professori Timo Tervo Turun Sanomien haastattelussa.
Haastattelussa Tervo sanoo, että liikenteen turvallisuuskeskustelussa huomion tulisi kohdistua kuljettajan käytökseen, sairauksiin, päihteisiin ja koko liikenteessä ilmi tulevaan rikollisuuteen, kun keskustelu nykyisin pyörii lähinnä nopeusvalvonnan ympärillä.
Lääketieteen professori Timo Tervo on ollut liikenneonnettomuuksien tutkijalautakunnan lääkärijäsen vuodesta 2003 alkaen. Vuonna 2014 hänet valittiin Suomen ja koko Euroopan ensimmäiseksi liikennelääketieteen professoriksi. Suomi on yhä edelleen maailman ainoa maa, jossa tieliikenteen kaikki kuolonkolarit tutkitaan ja osallisia koskevat terveys- ja taustatiedot kerätään tutkimusta ja tilastointia varten. Siksi onkin kummallista, että kerättyä tietoa ei hyödynnetä käytännön liikennevalvonnassa.
Liikenneonnettomuuden syntyyn vaikuttaa Tervon mukaan aina äärimmäisen moni tapahtuma.
– Ylinopeus on riskitekijä, mutta vain yksi niistä. Kuljettajan tila ja siinä tapahtuvat muutokset ovat ykkössyy ja mukana lähes jokaisessa onnettomuudessa ainakin taustalla, korostaa Tervo.
Liikennevakuutuskeskuksen ja onnettomuustietoinstituutin kokoamia aineistoja vertaamalla nähdään, että lähes 50 prosentissa kuolemaan johtaneista kolareista joko sen välitön syy tai taustariski on kuljettajan huono terveydetila tai sen mukana tuleva voimakas lääkitys, jolla on vaikutuksia ajokykyyn, tarkkaavaisuuteen ja vireyteen. Vain viitisen prosenttia kuolemaan johtaneista onnettomuuksista sattuu terveille, selvänä ajaville kuljettajille, joilla ei ole itsemurha-aikomuksia.
Kaikkein pahimmat liikenneriskit, kuten päihteiden käyttö, ilman turvavyötä ajaminen, ajoterveyden puutteet ja itsemurhat liittyvät suoraan kuljettajan omaan toimintaan. Tämän takia Tervo painottaa oikeanlaisen liikennevalvonnan tärkeyttä.
– Valvonnan syyn pitäisi aina olla turvallisuuden parantaminen ja kaiken tiellä liikkuvan rikollisuuden ehkäiseminen, ei vain sakkojen kerääminen ja valvontaa suorittavan yksikön työllisyydestä huolehtiminen.
Tervon mukaan mikään ei rauhoita liikennettä yhtä hyvin kuin näkyvä poliisivalvonta. Automaattivalvontaa sen sijaan tulisi käyttää esimerkiksi varastettujen ajoneuvojen ja ajo-oikeudettomien löytämiseen ja rikolllisuuden torjuntaan.
Vahvat ja perustellut mielipiteet omaava Tervo kokee politiikan sotkevan liikenneturvallisuustyötä.
– Minutkin on monta kertaa yritetty kehotuksin ja sähköpostein vaientaa. Politiikka sotkee liikaa aitoa liikenneturvallisuustyötä.
Hänen mukaansa nyt tarvittaisiin laaja-alaista riskien kartoitusta ja työhön pitäisi saada mukaan niin autoilujärjestöt, vakuutusyhtiöt kuin onnettomuustutkintakin.
Lopuksi Tervo korostaa vielä, että vaikka kritisoikin nykyistä nopeusvalvontaa, hän ei suinkaan vastusta sitä.
– Sitä vastustan, että nopeusvalvonta on Suomessa näin surkeaa ja yksipuolista kuten pääkaupunkiseudulla Kehä ykkösen tolppaviidakossa ja maanteiden sakkoansojen kohdalla.
