18 marraskuun, 2024
Leirin ensimmäinen päivä meni oikeastaan sumua lakaistessa, muutama veto radalla ja se oli siinä, näkyvyys oli olematonta. Toisena päivänä pääsin ajamaan enemmän, porukan kesken ajettiin karsintakaavalla eräänlaista pudotuskilpailua, erän voittaja eteni aina toisten erävoittajien seuraan, toiseksi sijoittuneet samalla tavalla jne.
Kolmantena päivänä ajettiin leirin päättävä kilpailu, joka meni osaltani ”ei niin hyvin kuin olin ajatellut”. Tähän vaikutti oleellisesti edellisenä päivänä hajonnut takaiskunvaimentaja, suomennettuna, iskari rykäisi hillot pihalle. Otin kuitenkin osaa kilpailuun. Ensimmäinen erä päättyi ennenaikaisesti, vasen polvi haukkasi radan sisäpenkkaan ja siitä pyörä loikalla ratavallin sisäpuolelle ja tuloksena keskeytys. Toisesta erästä ajoin voiton, kolmannesta ja neljännestä kakkossijat ja viimeinen päättyi voittoon, yhteensä 10 pistettä ja loppusijoitus viides.
Kilpailu oli aika ilkeä ajaa hajonneella iskarilla ja aika huonoon happeen päässeellä radalla, mutta ajamaanhan leirille tultiin, joten menköön kokemuksen hankkimisen piikkiin. Leiri oli joka tapauksessa hyvä, se antoi kaikille osallistujille kaivattuja ajominuutteja, kiitos leirin järjestäjille tästä. Seuraavaksi on vuorossa lisää harjoittelua Isoahon Matin ja Kankkusen Tirin kanssa. Sieltä se vauhti löytyy, jos on sitten löytyäkseen.
– Tomi
