SMOTO on esitellyt päivityksen aiemmalle onnettomuustutkimukselleen. Ainoatakaan tutkintajakson aikana tapahtunutta kuolemaan johtanutta moottoripyöräonnettomuutta ei olisi voitu välttää katsastuksella, sillä yhdessäkään onnettomuuspyörässä ei havaittu välitöntä teknistä riskiä.
Euroopan komission odotetaan julkaisevan suunnitelmansa katsastusdirektiivin päivityksestä lähitulevaisuudessa. Sitä odotellessa SMOTO ja MMAF eivät ole seisoneet tumput suorina, vaan ovat tutkineet vuosien 2011-2021 kuolemaan johtaneita moottoripyöräonnettomuuksia.
Tuore tutkimus on jatkoa vuonna 2012 julkaistulle tutkimukselle, jossa tarkasteltiin vuosina 2001–2011 sattuneita kuolemaan johtaneita onnettomuuksia. Tuolloin 207 tapauksesta 20:ssä mainittiin jokin tekninen riskitekijä, joka oli välitön vain kahdessa tapauksessa – mutta teknisen analyysin perusteella ei onnettomuuden syy kummassakaan tapauksessa.
Uudessa jatkotutkimuksessa teknisten riskien osuus on vähentynyt marginaalisesta olemattomaan. Vuosina 2011–2021 kuolemaan johtaneita onnettomuuksia sattui 192 kappaletta. Välitöntä teknistä riskiä ei ollut ainoassakaan, ja teknisiä taustariskejä havaittiin 12 tapauksessa. Tutkimuksessa myös mainitaan, että moottoripyörien onnettomuuksiin liittyvät yleisimmät tekniset viat ovat renkaiden kulutuspinta ja rengaspaineet, joiden valvonta katsastuksella on vähintään kyseenalaista.
Tutkimuksen mukaan katsastuksella ei olisi pystytty pelastamaan ihmishenkiä, koska tutkituissa tapauksissa moottoripyörissä todettu olevan sellaisia teknisiä vikoja, jotka suoranaisesti vaikuttivat onnettomuuden syntyyn.
On ilmeistä, että katsastuksen hyötykustannussuhde ei ole parantunut edellisestä tutkimuksesta, joten on ymmärrettävää, että sitä ei tällä kertaa tehty. Vuoden 2012 tutkimuksessa moottoripyörien katsastamisen hyötypotentiaalin arvioitiin olevan liikenneturvallisuuden osalta noin 0,7–1,4 miljoonaa euroa vuodessa. Katsastusmaksujen kustannusrasitteeksi arvioitiin 15,5–30,9 miljoonaa euroa vuodessa. Kun laskelmassa huomioidaan vain katsastusmaksut, moottoripyörien määräaikaiskatsastamisen hyötykustannussuhteeksi arvioitiin noin 0,06. Muiden kustannusten sisällyttäminen laskee hyötysuhdetta edelleen.
Hyötyjen ja kustannusten kriittistä kannattavuusrajaa (h/k-suhde 1) ei voida Suomen oloissa saavuttaa, vaikka moottoripyörien ja mopedien määräaikaiskatsastuksilla kyettäisiin eliminoimaan kaikki teknisiin riskeihin liittyvät onnettomuuskustannukset ja lisäksi leikattaisiin merkittävä osa päästöistä ja melusta, joten tutkimuksen mukaan moottoripyörien määräaikaiskatsastaminen ei ole kustannustehokas keino parantaa liikenneturvallisuutta tai vähentää ympäristökuormitusta.