Saksan liittoneuvosto vaatii toimia yksinomaan moottoripyörien melua vastaan

Se on aina mukavaa, kun pidetään kiinni kansallisista perinteistä. Tällä kertaa niitä ylläpitää kunniakkaasti Saksan liittoneuvosto, joka osoittaa fasismin olevan voimissaan vaatiessaan toimia moottoripyörien melua vastaan.

Saksan liittoneuvosto on esittänyt virallisen vaatimuksen moottoripyörien melun rajoittamisesta. Virallisen päätöksen asiassa tekee liittohallitus, joten lyhyellä aikavälillä asioiden ei odoteta muuttuvan. Liittoneuvoston yksinomaan moottoripyöriä koskeva vaatimus on kuitenkin herättänyt voimakasta keskustelua.

Liittoneuvoston vaatimukset ovat lyhyesti seuraavat:

• Uusien moottoripyörien maksimiäänitason tulisi olla 80 dB(A) kaikissa ajotilanteissa, eikä ainoastaan tyyppihyväksyntävaatimusten mukaisessa mittauksessa
• Moottoripyöränvalmistajien äänisuunnittelu tulisi kieltää, jos se voisi johtaa korkeampiin melutasoihin
• Moottoripyörän moottorin ja pakojärjestelmän melua lisäävistä muutoksista tulisi säätää ankaria rangaistuksia ja mahdollistaa moottoripyörän välitön takavarikointi
• Liittohallituksen tulisi edistää samojen vaatimusten käyttöönottoa Euroopan unionin tasolla sekä YK:n Euroopan talouskomissiossa (UN ECE)
• Matalan äänitason moottoripyörien (sähkömoottoripyörien) käyttöä tulisi edistää
• Moottoripyörien liikenteessä tapahtuvan valvonnan edellytyksiä tulisi kehittää
• Moottoripyörille (mahdollisesti poislukien sähkömoottoripyörät) tulisi asettaa matalampia nopeusrajoituksia viikonloppujen ja pyhäpäivien ajaksi
• Moottoripyörien (mahdollisesti poislukien sähkömoottoripyörät) käyttö tulisi voida kieltää alueellisesti viikonloppujen ja pyhäpäivien aikana

Lisäksi liittoneuvosto vaatii lisää mahdollisuuksia moottoripyörällä ajetuista liikennerikkomuksista rankaisemiseen. Tällä hetkellä Saksassa käytäntö on sama kuin Suomessa, eli kuljettaja tulee voida tunnistaa esimerkiksi valvontakameran kuvasta, joten moottoripyörien ylinopeuksia ei käytännössä voida valvoa kameroin. Tämän vuoksi liittoneuvosto vaatii mahdollisuutta rangaista moottoripyörän omistajaa tai haltijaa riippumatta siitä, kuka oli kuljettaja. Yhdeksi keinoksi esitetään myös pakollista ajopäiväkirjan käyttöä kuljettajan henkilöllisyyden selvittämiseksi.

Vaatimukset tekee aivan erityislaatuiseksi kaksi seikkaa.

Ensinnäkin ne koskevat ainoastaan moottoripyöriä. Esimerkiksi liikenneviraston mukaan kuorma-auto aiheuttaa kaupunkiliikenteessä vajaan 90 desibelin melun. Kuopion yliopistossa taannoin tehdyssä tutkimuksessa selvitettiin puolestaan raskaiden ajoneuvojen melupäästöjä maantienopeuksilla – 10 metrin etäisyydellä melutasoksi mitattiin keskimäärin 91,6 dB(A). Maantienopeuksissa raskaan ajoneuvon renkaat olivat merkittävin melun lähde, kaupunkinopeuksissa melua aiheuttaa eniten moottori. Lisäksi autonvalmistajien, myös saksalaisten, tapoihin on jo pitkään kuulunut pakoäänien suunnittelu ja melutasoa ohjaavien läppien käyttö pakojärjestelmissä. Vaatimuksessa näihin ei oteta mitään kantaa. 

Toisekseen vaatimukset tarkoittaisivat sitä, että tietyn ajoneuvoryhmän EU-tyyppihyväksyttyjen ajoneuvojen käyttö muuttuisi Saksassa lain vastaiseksi, mikä on selvästi kestämätön ajatus. Todennäköisesti tähän pohjaa esitys siitä, että Saksan tulisi ajaa asiaa Euroopan tasolla. Käytännössä ajatus vaikuttaisi siis olevan se, että koska jotkut saksalaiset ärsyyntyvät moottoripyörien äänistä, tulisi niiden melua rajoittaa koko EU:n alueella.

Saksan liittoneuvoston vaatimuksen mukainen toiminta asettaisi tienkäyttäjät perusteettomasti eri asemaan ja syrjisi moottoripyöräilijöitä. Vaatimuksia perustellaan kansalaisten edulla, mutta kuten nyky-yhteiskunnassa monesti tuntuu tapana olevan, eniten parkuvien toiveisiin vastataan muiden kustannuksella – ovathan moottoripyöräilijätkin kansalaisia, eikä yhden tienkäyttäjäryhmän ottaminen silmätikuksi poista ongelmaa. Epäilemättä sähkömoottoripyöristäkin keksitään tarpeen tullen valittamisen aihetta.

Seppo Räty taisi sittenkin olla oikeassa.