Mankilla maailman ympäri – terveiset Turkista

Ensimmäinen tien päältä tehty Mankilla maailman ympäri -päivitys saadaan Turkin Istanbulista. Reissuun on mahtunut jo monenlaista sattumusta.

Matkaan päästiin kuin päästiinkin isänpäivänä. Reittinä Pukkilasta Länsisatamaan, siitä Tallinnaan ja samaa kyytiä Pärnuun. Lämpötila ei ollut kuin muutaman asteen plussan puolella ja merinovillakerrastot sekä villasukat tuli tarpeeseen. Rukalta testiin saadut Airgobi-puvut ovat hyvinkin hengittäviä ja suunniteltu pääasiassa kuumiin olosuhteisiin. Näitä ominaisuuksia tulemme luultavasti arvostamaan myöhemmin.

Pärnusta lähdettiin tiputtelemaan alaspäin suuntana Latvia-Liettua-Puola. Matka jatkui samassa koleassa ja märässä kelissä päivä/maa taktiikalla. Ensimmäinen varsinainen pysähdyspaikka oli Oswiecimin kylässä Etelä-Puolassa, jossa sijaitsee Auschwitzin keskitysleiri. Varsin pysäyttävä paikka, jossa kannattaa käydä, jos kohdalle sattuu. Tästä matka jatkui samalla taktiikalla, reittinä Slovakia-Unkari-Romania.

Romaniaan saavuttiinkin sitten ryminällä. Noin 100 km rajan ylityksestä saavuimme Aradin kylään, jossa kaksikaistainen tie supistui ylklättäen yksikaistaiseksi kiertoliittymäksi. Tai ainakin se yllätti Juhan, joka rysäytti liittymää kiertämään lähteneen Passatin kylkeen. Kuski jatkoi matkaa katon ja nokkapellin yli vastakkaiselle kaistalle. Manki sen sijaan eteni auton kylkeä pitkin raastaen sen kokonaisuudessaan ruttuun ja päätyi lopulta muutaman pompun kautta samalle kaistalle kuskin kanssa.

Poliisin ja ambulanssin saavuttua paikalle alettiin selvittelemään tapahtunutta, eikä siinä syyllistäkään tarvinnut kovin pitkään miettiä. Poliisi teki paikan päällä paperihommat, vaihdettiin vakuutustiedot hyvin sujuvasti, ja päästiin jatkamaan matkaa paikalliseen sairaalaan kuvauttamaan rysäyksessä auton ja Mankin väliin jäänyttä jalkaa. 

Mitään (ainakaan) isoa murtumaa ei löytynyt, mutta jalka ei siltikään kestänyt varata painoa yhtään. Seuraavana päivänä Jari kävi noutamassa paikallisesta apuvälinekaupasta kyynärsauvat ja niillä kepiteltiin sitten jonkin aikaa. Ainekset olisi ollut hyvinkin paljon pahempiin henkilövahinkoihin ilman kunnollisia ajovarusteita. Shoei GT-Air 3 -kypärä ja Rukka D30 -suojat vaimensivat hyvin laskun asfaltille. 

Nyt oli aikaa miettiä, mitä papereita tulemme jatkossa tarvitsemaan. Täytenä yllätyksenä tuli tulliasiakirja nimeltään Carnet de Passage en Douane, joka piti anoa Sveitsin autoliitolta. Carnet’n myöntämisen edellytys on, että hakija asettaa rahavakuuden, eli palautettavan takuumaksun. Tässä tapauksessa se oli minimi 8046 €, kun ajoneuvon arvo jää alle 7500 €. Tähän vielä lisätään muut kulut 622 €, niin carnet’n yhteishinnaksi tuli hulppeat 8668 €.

Takuumaksusta autojärjestö voi maksaa kuluja, jotka aiheutuvat esimerkiksi siitä, että ajoneuvo jää jostain syystä johonkin vierailumaahan, se varastetaan, särkyy tai sitä kohtaa jokin muu vastaava odottamaton seikka. Jos jotain tällaista tapahtuu, sen maan tulliviranomaiset, johon ajoneuvo on jäänyt, saavat periä lakisääteisiä tullimaksuja ja ne maksetaan carnet’n haltijan tallettamasta palautusmaksusta. Tällaisessa tapauksessa palautusmaksua ei makseta takaisin carnet’n haltijalle

Matkaa jatkettiin, kun saatiin parsittua Honda edes välttävään ajokuntoon pysähdellen eri Honda-liikkeissä kyselemässä osia. Vielä Romanian puolelta löytyi erään jälleenmyyjän show roomista samanlainen laite, josta saimme ostettua ohjaustangon ja nipun muita välttämättömiä osia. Carnetia tarvittiinkin jo Turkin rajalla. Saimme tilattua ne Bulgarian Sofiaan hotellin respaan kuriiripalvelulla 48 tunnissa.

Olimme yhteydessä Yangonissa sijaitsevaan Myanarin Suomen suurlähetystöön, mistä suositeltiin vahvasti unohtaa kulkeminen Myanmarin kautta siellä vallitsevan sisällissodan takia. Oppositio on ottanut haltuun kaikki maaraja-asemat ja tällä hetkellä sinne ei pysty saamaan viisumia. Suunnitelma B käyttöön ja reitiksi Turkki-Iran-Pakistan-Intia-Sri Lanka. Joko sieltä, tai sitten Intian puolelta katsotaan mahdollisuuksia kaluston ja miehien laivaukseen Indonesiaan, Malesiaan tai Thaimaahan.

Tästä sitten alkoikin viisumiralli eri lähetystöissä, koska E-viisumi ei käy ainakaan Iranin ja Intian maarajoilla. Pakistanin lähetystössäkin kävimme kysymässä, niiden mukaan siellä E-viisumin pitäisi toimia normaalisti. Sofiassa hakemukset sisään ja noutopaikaksi Istanbul. Iran tuli suhteellisen kivuttomasti, mutta Intian kanssa tuntuu olevan hieman haasteellisempaa. 

Nyt olemme vielä Istanbulissa. Täältä matka jatkuu Euroopan ja Aasian virallisen rajan, Bosporinsalmen yli, rantoja pitkin ajellen kohti Irania.

Matkassa mukana:  
#rukkamotorsport
#blacksevenoy
#stormmotor
#shoei
#hondabikes
#revoco
#nhteräs
#RVSTechnology
#valostore

Reissua voi seurailla ig:stä ja tik tokista:  
@jarisway
@juha.kauhanen75

Uusin numero