20 joulukuun, 2024
Leikkauksesta kuntoutunut Lasse Kurvinen on rakentanut talven aikana yhteistyökuvioita Amerikan flat track -kisoihin osallistumista varten, valmentanut sekä Suomessa että Espanjassa ja käynyt pokkaamassa jääradan SM-hopean.
Syksy meni kuntoutuessa leikkauksesta ja talvikaudella on rakennettu kuntopohjaa sekä yhteistyökuvioita Amerikan mantereelle. Osallistuminen Amerikan flat track -kisoihin on edelleen tavoitteena, vaikka loukkaantuminen viime kaudella siirsi aikatauluja. Aikataulumuutosten lisäksi on AFT säännöissä jälleen muutoksia, tavoite on nyt suoraan kovimmassa Super Twin -luokassa. Amerikan kuvioista kerrotaan lisää kauden mittaan, nyt on treenattu ja valmennettu Espanjassa, Suomessa sekä ajettu SM-jäärataa.
Pidin Eetu Ihalaisen kanssa junioreiden jäärataleirin loppiaisena, siellä pystyi olemaan hyödyksi nuorisourheilulle ja jääradan tulevaisuuden lupauksien valmennukselle.
Euroopastakin käsin tuli kutsu valmentajaksi eri maiden ja eri tasoisten kuljettajien leirille. Leirillä olikin monipuolinen kattaus tietysti flat track -kuskeja, mutta mukana oli myös nuoria roadracing-kuskeja ja offshore-veneiden maailmanmestaria. Toki leirille osallistui paljon myös Hooligan- ja Vintage-luokkien harrastelijoita. Leirin aikatauluun suunniteltiin omat harjoitukset motocrossin ja flat trackin parissa. Espanjasta löytyy kovatasoisia harjoituskavereita ja flättikaveruksista Espanjan Ferran Cardus (amerikan flat track kuljettaja ja vuoden 2020 MM-pronssimitalisti), Ferran Sastre (MM-sarjan kuljettaja ja X-games-voittaja), Gerarg Bailo (2022 maailmanmestari) ottivat kovia treenejä yhdessä heti ensimmäisenä harjoitusiltana.
Pääsin yllättävän nopeasti betoninkovan radan kanssa sinuiksi ja vauhti oli heti GP-tason luokkaa ja tehtiin kyllä hieno treenishow kisakavereiden kanssa Rocco’s Ranchilla. On se hienoa, kun pääsee treenaamaan yhdessä kovien kuskien kanssa ja kaikki viettää varikolla rennosti aikaa, treenataan tosissaan ja sitten mennään dinnerille porukalla!
Valmennusta toteutin yhtenä päivänä teknisenä neuvonantajana varikolla ja kiinnitin kuskien ajoasentoihin huomioita, korjailtiin niitä ja kokeiltiin jotain uutta kuskikohtaisesti. Toisena päivänä sitten olikin sladin ajoitusta, keskikaarretta ja kiihdyttämistä. Sellaista perustekniikkaa, jotta saa alle paljon kierroksia ja vauhti alkaa lisääntymään vähän kuin itsestään. Palaute oli mainiota ja pystyi hoitamaan omat päivä- ja iltatreenit hienosti samalla.
Jääradan SM-sarja ei ollut tavoitteena, mutta ahtaajien lakko siirsi laivamatkaa Espanjaan ja perheeltä tuli vihreää valoa, vaikka tyttäreni Kristan uintikisat olivatkin samana päivänä Jyväskylässä. Seinäjoen SM-jäältä ehti vielä katsomaan iltajakson uinnit Jyväskylään.
Seinäjoen SM-kisassa vauhti oli arvoitus ja harjoitusten toiseksi nopein aika oli hyvä, löytää finaaleihin hieman parempaa ajoitusta ja ajolinjoja. Ensimmäinen erä oli vaikea ja toisessa tuli jo kisan nopein kierrosaika, mutta maalissa jäin voittajasta 1-2 sekuntia.
Espanjan leiriltä kotiuduttua paneuduttiin yhden päivän aikana todettuun pito-ongelmaan ja takaiskunvaimentimen kanssa touhuttiin iltapäivä Pihtiputaalla Eetu Ihalaisen treeniradalla. Asiat menivät parempaan suuntaan ja Pihtiputaalle lähdettiin tekemään kovaa suoritusta, löytämään asennetta ajamiseen ja hyvää treeniä kohti Amerikan kisoja.
Otin holeshotit molemmissa erissä ja johdin kisaa valtaosan eristä, mutta varsinkin ensimmäinen erä oli huimaa kilvanajoa voitosta nuoren 17-vuotiaan Ossi Rantalan kanssa. Ossi otti nuoruuden tahdonvoimalla ja taidolla voitot molemmista eristä 0,2 ja 0,4 sekunnin turvin, joten oli tyytyminen SM-hopeaan.
Aloin kilpailla jääradalla 1993 ja nyt kaapista löytyy tämän kauden jälkeen SM-mitali 1990-, 2000-, 2010- sekä 2020-luvulta. Yhteensä niitä onkin kertynyt tusinan verran jääradan parista. Endurosta, motocrossista, supermotosta löytyy myös SM-mitaleita sekä tietysti tämän hetken päälajista flat trackista kaksi Maailmanmestaruutta sekä viime kesältä Saksan mestaruus.
Nyt jatketaan kaksipyöräisellä monipuolista harjoittelua, treenataan kuntoa aina samaan aikaan kuin tyttärellä on uintiharjoituksia ja rakennetaan yhteistyökuvioita kohti Amerikan unelman toteuttamista. Amerikkaan ei mennä kuin sarjacrosseihin, joten vastassa pitää olla sopivat kaverit, majoitukset, tekemistä ja treenimestat. Myös luottamusta tulee kerätä eri tahojen kanssa ja saada ne tekemään töitä yhteisen tavoitteen eteen, näin luodaan pohjaa projektille, jota kukaan suomalainen ei ole ennen tehnyt.
Espanjan reissusta haluan kiittää tietysti Veli Tompuria, talvikaudesta yhteistyökumppaneita, erityiskiitokset neuvoista ja vinkeistä Ville Jauhiaiselle, treenimahdollisuuksista Eetu Ihalaiselle ja kaikille ketkä ovat tulleet morjestamaan sekä vaihtamaan kuulumisia!
Kohti Amerikkaa!
#365 Sladi-Lasse
