MT-09 on ollut tärkeä malli Yamahalle siitä saakka, kun ensimmäinen versio lanseerattiin viisi vuotta sitten. Viime vuonna siitä tuli päivitetty versio, ja vuodelle 2018 se on saatavana erityisenä SP-mallina. Urheilullisempana mallina julkaistava pyörä liittyy nyt isonveljensä MT-10 SP:n sekä R1M-kilpurin seuraan. Vuodesta 2013 japanilaisvalmistaja on myynyt yli 140 000 MT-sarjan moottoripyörää.
Olen Portugalin Farossa ja lähdössä 220 kilometrin taipaleelle kokeakseni uuden tulokkaan ja saadakseni tuntumaa siihen. Koko edellisen kauden ajoin itse MT-10 SP:tä, ja värien osalta pikkuveli muistuttaa täysin isompaa mallia kaksiosaisine lakkauksineen ja vanteiden erikoisväreineen. Olen ajanut MT-09:n aikaisempia versioita, joten odotukseni tätä mallia kohtaan ovat selkeät. Testeissämme olemme olleet hieman skeptisiä MT-09:n jousitusta kohtaan, joka on tehnyt pyörän levottomaksi paineen alla. Kun nyt katselen tämän päivän pyörääni, näen kullattuina hohtavat jousituskomponentit. Hyvin näkyvä takaiskunvaimennin kertoo myös siitä, että tämä ei ole tavallinen MT-09-malli.
Taivas on pilvetön, ja otamme kurssin pohjoiseen kohti sisämaata. Tiet ovat vaihtelevan laatuisia matkan varrella. Moottori ja rungon geometria ovat samanlaiset kuin tavallisessa MT-09:ssä. Pyörässä on siis hyväksi todettu CP3-moottori, joka taikoo esiin 115 hevosvoimaa. Vaihdeavustimen ansiosta kytkimellä on paljon vähemmän tehtävää kuin aiemmin. Ajotiloja ovat STD (vakio), A ja B. B-tilassa moottorin luonne on pehmeä ja mukava, kun taas A-tila antaa paljon hyökkäävämmän ja aggressiivisemman kokemuksen. Vakiotila sopii minulle parhaiten useimmissa tilanteissa. On yksinkertaista vaihtaa ajotilaa vauhdissa. Sama pätee myös kahteen luistonestotilaan, mutta luistoneston pois päältä ottamiseksi pyörä on pysäytettävä.
MT-09 SP on helposti käsiteltävä ja joustava moottoripyörä. Pyörä painaa tankattuna 193 kg, eikä sillä ole ongelmia tanssahdella kaarteiden läpi. Vähitellen ajamisesta tulee todella mukavaa, ja vauhti kasvaa entisestään. SP-versio tuntuu urheilullisemmalta, ja taistelunhalu on noussut pari pykälää.
Tämä perustuu pääasiassa uuteen jousitussarjaan, joka on mukautettu juuri tähän malliin. Muilta osin Öhlinsin takaiskunvaimennin on itse asiassa pehmeämpi kuin tavallisen MT-mallin vaimennin, mutta laadun pitäisi olla parempi. Etuhaarukka on KYB:ltä, ja se on takaiskunvaimentimen tavoin täysin säädettävissä.
Kohtalaisen kapean kolmisylinterisen moottorin, sopivan leveän ohjaustangon ja pystyn ajoasennon ansiosta hallittavuus tuntuu koko ajan hyvältä – pyörä on kerta kaikkiaan fantastisen ketterä. Moottori soveltuu hyvin kaikentyyppiseen ajoon tavallisilla teillä, ja myös välitykset osuvat aivan nappiin.
Hienoa MT-09 SP:ssä on, että siinä on riittävästi leikillistä voimaa, jonka saa käyttöön pyydettäessä, ja siksi tuntuukin, että moottoripyörästä saa lähes aina maksimaalisen hyödyn.
Olemme tehneet mahtavan retken, ja nyt on korkea aika ottaa kurssi takaisin kohti Faroa. Pieni viima puhaltaa luonnollisesti kehoa vasten näin riisuttua pyörää ajettaessa. Yamahalta löytyy kuitenkin monia lisävarusteita – muun muassa tyylikäs pieni etukate.
Katteella varustettuna moottoripyörä näyttää vielä täydellisemmältä, ja kate myös ohjaa tuulta syrjään todella hyvin.
Jarrutusteho on hyvä, ja pyörä on helppo pysäyttää yhdellä sormella. Kytkin on kevyt, ja vaihdelaatikko toimi hyvin koko päivän. Yamaha on tehnyt MT-09:stä entistäkin paremman, ja urheilullisesta ajosta pitävän kannattaa valita kalliimpi SP-versio. Valmistaja uskoo, että myytävistä pyöristä 30 prosenttia on SP-mallia ja 70 prosenttia perusmallia. Luulen, että pohjoisessa SP-mallin osuus nousee kuitenkin paljon suuremmaksi.