Multistradassa ja Super Adventuressa on enemmän tehoa, mutta uusi Tiger 1200 on silti ylivoimaisesti markkinoiden urheilullisin seikkailupyörä. ”Kuulostaa yksinkertaiselta, mutta antakaas kun mä selitän”, sanoi jo filosofi Esa Saarinen aikanaan.
Ison Tiikerin uudistuksen yhteydessä vanhasta ei jäänyt jäljelle kuin nimi. Uutuudessa on edelleen myös kolmisylinterinen rivimoottori ja kardaaniveto, mutta nekin kokivat täydellisen uudistuksen. Triumphin pääinsinööri Stuart Wood avaa illallispöydässä miten uuden Tigerin suunnittelu poikkesi monen muun merkin suunnitteluprosessista.
-Triumphin omistaja John Blooria ei kiinnosta pörssiyhtiöiden tapaan kvartaalien tai muutenkaan lyhyen ajanjakson tulokset, vaan tehtaalla oli suhteellisen vapaat kädet suunnitella markkinoiden paras iso seikkailupyörä ja käyttää siihen se aika mikä siihen oikeasti tarvitaan. Ja se mahdollisuus käytettiin.
Vuonna 1943 syntynyt Bloor aloitti jo 1960-luvun alussa alle parikymppisenä gryndaamaan asuntoja Englannissa ja nykyisin tämä kiinteistösijoittaja on miljardööri. Vuonna 1983 hän hankki omistukseensa Triumphin oikeudet ja tuotanto alkoi 1990, ja moottoripyörätehdas on hänen lempilapsensa. Se näkyy tehtaan toiminnassa.
Uuden ison Tiikerin moottori on iskutilavuudeltaan ja sylinterimitoiltaan sama 1160-kuutioinen rivikolmonen, jota käytetään vuosi sitten esitellyssä Speed Triplessä. Edeltävästä mallista poiketen esimerkiksi sylinterin iskunpituus on yli kymmenen milliä lyhyempi. Powernakun 180 hevosvoiman ja 125 newtonmetrin sijaan moottori puskee Tiikeri-viritteisenä 150 hevosvoimaa ja 130 newtonmetriä. Pienemmän Tiger 900:n tapaan moottorissa on erikoinen T-Plane -kampiakseli ja yhtä erikoinen 1-3-2 -sytytysjärjestys, joilla sytytysjaoksi saadaan epätasainen 180-270-270 astetta. Tämä tuo alakierroksille twinimäistä voimaa mutta yläkierroksilla huipputehoa on silti rivikolmosen tapaan.
Moottori ei kuitenkaan ole se tärkein salaisuus urheilullisuuteen. Moottoria on pystytty siirtämään huomattavasti enemmän eteenpäin rungossa, kun syyläri on vaihdettu moottorin edestä sivuille kahteen erilliseen ja pituussuuntaisesti asennettuun syyläriin. Samalla kuljettaja istuu nyt huomattavasti edempänä kuin vanhassa mallissa. Painopiste on paitsi aiempaa edempänä, myös selvästi edeltävää mallia matalammalla.
Koeajossa ensimmäisten kiertoliittymien ajolinja muodostuu mutterimaisen kulmikkaaksi siitä yksinkertaisesta syystä, että pyörä kääntyy kokoonsa ja korkeuteensa nähden hämmästyttävän kevyesti ja nopeasti mutkiin. Saman havaitsee korostetusti myös myöhemmin eteläisen Portugalin mutkateillä ajetussa koeajossa. Kun seikkailupyörät yleensä kääntyvät mutkiin rauhallisesti ja tuntuu että kuljettajan pitää ennakoida kääntymistä ja silti ajolinjan kanssa ollaan aina vähän myöhässä, niin Tiger 1200 on täysin toista maata. Huolimatta katupyöriä suuremmasta vannekoosta Tigeriä voi sanoa jopa sporttipyörämäisen ketteräksi.
Enemmän matkakäyttöön suunnatuissa GT-versioissa on 19/18-tuumaiset pyörät ja maastopainotteisemmissa Rally-versioissa 21/18-tuumaiset pyörät. Sekä GT:stä että Rallysta on tarjolla myös Explorer-versiot, joissa on kymmenen litraa suuremmat 30-litraiset polttoainetankit. Jopa malliston suurinta ja painavinta Rally Exploreria ajaessa sen kevyt kääntyvyys saa naurun raikumaan kypärän sisällä.
Jotta tarina ei menisi pelkäksi ylistykseksi, niin löytyy uudesta Tiikeristä myös puutteita. Selvimmin esiin tulee Tiger 900:n tapaan 5000 kierrokselta alkava tärinä, joka tuntuu erityisesti ohjaustangon välityksellä. Se lienee hinta, mikä pitää maksaa T-Plane -kampiakselin käytöstä.
Laajempi koeajoraportti julkaistaan Biken numerossa 5/2022, joka ilmestyy 28.4.2022.
Moottori: kolmisylinterinen rivimoottori, 1160cc
Sylinterimitat: 90 x 60,7 mm
Teho: 150 hv / 9 000 r/min
Vääntö: 130 Nm / 7 000 r/min
Voimansiirto: märkä monilevyinen yhdistelmäluistokytkin, 6 vaihdetta, kardaaniveto
Akseliväli: 1560 mm
Istuinkorkeus: GT: 850-870 mm, Rally: 875-895 mm
Tankin tilavuus: 20 litraa (Explorer-versiot 30 litraa)
Paino tankattuna: 240-261 kg
Hinnat: 26 500 – 29 700 eur