Markkinoiden kevein 300-kiloinen moottoripyörä, voidaan kuvailla uutta Triumph Rocket 3 -mallia koeajon perusteella.
Kuvien perusteella saattaisi luulla, että 15-vuotias Rocket III on muokattu nykypäivään uudella tankilla, viimeistelemällä yksityiskohdat ja tietysti muokkaamalla moottori äänien ja päästöjen osalta Euro5-kuosiin. Totuus on kuitenkin se, että uusi alumiinirunko on yli 50 prosenttia vanhaa rautarunkoa kevyempi, moottori on selvästi aiempaa kevyempi – myös pyörivien massojen osalta -, huomattavan paljon pienikokoisempi, tehokkaampi ja kierrosherkempi. Kun vielä ulkonäkökin on todella viimeistellyn oloinen, niin kyseessä on täysin uusi moottoripyörä.
Tai oikeastaan kaksi, sillä tarjolla on vanhan Rocketin seuraajaksi tituleerattava Rocket 3 GT sekä selvästi urheilullisemman ajoasennon omaava Rocket 3 R. Tässä ensitunnelmia heti koeajopäivän päätyttyä.
GT on olemukseltaan ja ajoasennoltaan lähellä vanhaa Rocketia. Suurin ero on aiempaa selvästi kapeampi moottori, jonka ansiosta jalat eivät enää ole leveästi harallaan, vaan sopusuhtaisesti ja pyörän henkeen sopivasti eteenpäin. Jalkatapit ovat säädettävissä pituussuunnassa keskiasennosta 25 milliä kumpaankin suuntaan. Mittaristo ja hallintalaitteet ovat Triumphin muusta mallistosta tuttuja: mittaristo ainakin Scrambler 1200:sta ja vasemman kahvan joystick taitaa löytyä jo melkein kaikista brittivalmistajan malleista. R-versiossa jalkatapit ovat selvästi taaempana ja ohjaustanko on 125 mm edempänä kuin GT-mallissa. Ajoasento on lievä linkkuveitsi, ja ainakin sen verran aggressiivinen, että kuski tuntee heti satulaan istuessaan sarvien kasvavan päähän. Istuinkorkeus on 23 milliä GT:tä korkeampi, mitä ei täysin erilaisen ajoasennon takia kovin selvästi huomaa.
Moottori. Se kirjoitetaan aina isolla alkukirjaimella, sillä kyseessä on markkinoiden iskutilavuudeltaan suurin moottoripyörän moottori. 2458-kuutioinen rivikolmonen rungossa pitkittäin. Ja kyllä, emme lue tässä kohtaa Boss Hossia moottoripyöräksi, vaan auton moottoriksi, johon on asennettu kaksi pyörää ja kaksi vaihdetta että sitä olisi helpompi liikutella.
Käyntiääni on (Euro5-vaatimusten takia) sivistynyt ja poikkeaa täysin vanhan mallin ”tulpattoman mopon” äänestä. Kiihdytyksissä murina on kuitenkin miehekästä ja moottorijarrutuksissa pakoputken pauke tulee ihanasti korviin. Moottorin luonne on nyt selvästi moottoripyörämäisempi, eli vääntökäyrä pysyy koko ajan tasaisen korkealla ja teho kasvaa suhteellisen suoraviivaisesti. Vanha malli antoi maksimiväännön selvästi alempana mutta vääntölukema alkoi heti sen jälkeen pudota selvästi. Moottori vetää hienosti 2000 kierroksesta alkaen ja halutessaan voi pintakaasulla ajella vaikka 1500 kierroksella. Mutta sitä vartenhan moottoripyörässä on vaihteet, että niitä käytetään. Ja nyt niitä on yksi enemmän, eli kuusi. Kuutonen on todella pitkä, 3000 kierroksella nopeusmittari näyttää jo 125 kilometriä tunnissa.
Kerrotaan ominaisuuksista tarkemmin heti seuraavassa Biken painetussa lehdessä, mutta yhtä asiaa on malta olla vielä tässä kertomatta. Koeajopäivän aamulla aamiaispöydässä Triumphin pääinssi Stuart Wood korosti, että ”muista sitten, että kapeamman moottorin ja korkeammalle sijoitettujen jalkatappien ansiosta kallistusvaraa riittää noin 40 astetta. Sen jälkeen jalkatapit osuvat maahan, mutta lisää kallistettaessa ei tapahdu muuta kuin jalkatapit kääntyvät ylöspäin. Eli kallistaa voi renkaan pidon rajalle asti”. Ei kyseessä tietenkään ole mikään puhdasverinen sporttipyörä, mutta pyörän luonne ja paino huomioiden kallistusvaraa todellakin riitti mukavasti. Jalkatappien tuntosarvet ja vähän kengänsyrjätkin kuluivat päivän aikana, mutta pyörän ajo-ominaisuudet riittivät semiurheilulliseen ajoon mainiosti. Eli otsikko kuvaa uutta Rocketia hyvin, yli 40 kilon kevennys ja parantuneet ajo-ominaisuudet tekevät siitä täysin uuden moottoripyörämallin.