212 hevosvoimaa, tankattuna 192 kiloa ja hintaa 44 990 euroa. M1000RR:n ällistyttävin piirre on kuitenkin helppo ajettavuus ja moottorin esimerkillinen käytös jo keskikierroksilla.
Vuonna 1972 perustettu BMW Motorsport GmbH on ehtinyt valmistaaa useita legendaarisia urheiluautoja kuten M1, M3 ja M5. Vuonna 1993 se vaihtoi nimensä ytimekkäämpään muotoon BMW M GmbH. Vasta nyt ensimmäinen BMW-moottoripyörä saa M-tunnuksen mallinimeensä. BMW M1000RR on syntynyt.
Jokainen moottoripyörätoimittaja haluaa päästä koeajamaan näin ainutlaatuisen moottoripyörän. Meillä Bikessä kävin asian suhteen erityisen hyvä onni, sillä Ruotsin Biken päätoimittaja Gerry Nordström ja avustaja-kilpakuljettaja Freddy Papunen ajoivat M:n Gotland-ringillä, ja Suomessa samanlainen pyörä päästiin ajamaan Ahveniston radalla.
Huippuunsa viritetty Superbike on yleensä äärettämän kaksijakoinen ajettava. Ensin ei ole ketään kotona, ja sitten voima tulee kuin ketsuppipullosta, eli kaikki kerralla. Se on äärimmäisen korkean huipputehon tavoittelun kääntöpuoli. BMW:n tuhatkuutioinen rivinelonen on eri maata. Sen (julkisena) salaisuutena on Shiftcam-järjestelmä, eli muuttuva venttiiliajoitus. Järjestelmän avulla moottoriin on saatu yhdistettyä sekä vahva keskialueen voima että korkea huipputeho. Erityisesti Ahveniston kaltaisella mikkihiiriradalla keskialueen vahvuus on suuri etu. Kun pitkät ja nopeat suorat puuttuvat, ei suurella huipputeholla sinällään ole juurikaan käyttöä. Toiseksi M1000RR ällistyttää helpolla ajettavuudellaan ja ”mukavalla” ajoasennollaan jo lämmittelykierroksella, jolloin vauhtia on maltillisesti. Shifteri toimii sivistyneesti, kevyiden hiilikuituvanteiden ansiosta ohjaus on kevyt ja tarkka, eikä Dunlopin Sportsmart TT -renkaiden pidossakaan ole moittimista. Ja kun on vauhtiin päästy, niin tietysti tarvitaan myös hyvät jarrut hillitsemään vauhtia. ”Hyvät” on lattea ilmaisu BMW:n ja Nissinin yhdessä Superbiken MM-sarjaa varten kehittämistä jarruista, jotka erona perusmalliin tunnistaa sinisiksi anodisoiduista satuloista.
Pelkistä paremmista komponenteista ei M:n hintaero perusmalliin synny, vaan BMW:llä on otettu nöyränä vastaan palaute kilparadoilta ja kehitetty pyörää vieläkin paremmaksi. Emäputken kulmaa on loivennettu puolella asteella, jolloin jättö on samalla kasvanut 5,9 milliä. Takahaarukka on 11,7 milliä pidempi, eli akselivälikin on selvästi perusmallia pidempi. Kun pyöriä tarkastelee rinnakkain, huomaa lukuisan joukon muita yksityiskohtaeroja S:n ja M:n välillä.
Jos M1000RR ei vielä säväytä, niin siihen on rastitettavissa yksi ainoa lisävarustepaketti; 6195 euron hintainen M Competition. Siihen kuuluu mm. hiilikuituosia sisältävä M Carbon -paketti, M Billet -paketti (taittuvat kytkin- ja jarrukahvat, kaatumasuojat, säädettävät jalkatapit sekä jarruvivun suoja) sekä M GPS Laptimer, matkustajan satula ja jalkatapit sekä suoja matkustajan satulan päälle ja viimeisimpinä 220 grammaa kevyempi anodisoitu takahaarukka ja DLC-pinnoitettu huoltovapaa ketju, joka lisää takarenkaalle tulevaa voimaa kokonaisella hevosvoimalla. Joko riittää?
Lue koko BMW M1000RR:n laaja koeajoraportti Biken numerosta 6/2021. Osta lehtipisteestä tai tilaa Bike, jolloin saat aina uuden lehden jo päivää-paria ennen kuin se ilmestyy lehtipisteisiin. Tilaajat pääsevät myös lukemaan aiemmin ilmestyneet lehdet sähköisessä muodossa.
Moottori: nelisylinterinen rivimoottori, 999cc
Teho: 212 hv / 14 500 r/min
Vääntö: 113 Nm / 11 000 r/min
Voimansiirto: märkän monilevyinen kytkin luistotoiminnolla, 6 vaihdetta, ketjuveto
Akseliväli: 1457 mm
Istuinkorkeus: 840 mm
Tankin tilavuus: 16,5 litraa
Paino tankattuna: 192 kg
Hinta: 44 990 €
Lue myös: