19 joulukuun, 2024
Aprilia on onnistunut taikomaan RS660:n sporttipyörän ja Tuono 660:n nakumallin tekniikasta mainion seikkailupyörän.
Yksi moottori, mutta sen ympärille suunnitellaan monia eri malleja. Aprilian noudattama strategia on tuttu nykypäivän moottoripyörämaailmasta. Sporttimalli RS660:n ja Tuono 660:n jälkeen tuntui että noalelaistehtaan konsepti on onnistunut, joten kolmatta ja nykymarkkinoiden valossa tärkeintä eli adventureversiota odotettiin vesi kielellä saapuvaksi. Tuareg on ollut Biken sivuilla jo esillä kansainvälisen koeajon ja vertailun merkeissä, mutta nyt pyörä saatiin ensimmäistä kertaa alle kotimaassa.
Bike World Vantaan Jouni Keski-oja ja Olli Lehto tulevat pihalle opastamaan pyörän hienouksien käyttöä.
-Tästä löytyy, oho eikun tosta, eipäs vaan täältä: tehon, luistoneston, ABS-jarrujen ja moottorijarrun eri säätövaihtoehdot.
Pyörä on yhtä uusi meille kaikille kolmelle, mutta säätövaihtoehdot löytyvät uunituoreesta pyörästä parin kokeilun jälkeen helposti ilman ohjekirjaa. Lupaava alku.
Kypärä päähän, lämpimät käsineet käteen ja pyörä tulille. Heti ensimmäisissä pyörityksissä pihalla pyörä tuntuu tasapainoiselta ja kaasun toiminta jouhevalta. Kun pääsee pihalta kadulle, huomaa että välitykset ovat lyhyet, kiihtyvyys mainio ja Pirelli Scorpion Rally STR -renkaiden tuoma ajotuntuma rauhallinen. Kaarteisiin kallistettaessa pyörä pyrkii jatkamaan samalla kallistuskulmalla vaikka maailmantappiin asti, sitä pitää kevyellä ohjausliikkeellä kääntää joko kallistumaan lisää tai nousemaan pystyyn. Ominaisuuteen tottuu nopeasti.
Maantiellä tuntuu, että ohjaustanko tulee liiankin lähelle silloin kun valitsee satulasta sen luontevasti löytyvän istumapaikan. Italianorin ohjaustangon sijoitus sopii varmasti Loris Capirossin kokoiselle puutarhatontulle mainiosti, mutta jo keskikokoinen kuljettaja siirtää mielellään istumapaikkaa vähän taaksepäin. Satulassa toki on tilaa siihen, mutta ylöspäin nouseva satulan takaosa hieman häiritsee ainakin alussa tuntumaa. Muuten kuljettajan olosuhteet ovat mainiot. Erikoinen pyöreähkö tuulilasi on kiinteä, mutta suojaa kohtuullisen hyvin, samoin suojaavat tukevat käsisuojat käsiä viileän kevätsään ajoviimalta. Mittaristo on selkeä, mutta ajomoodin mukaan väriä muuttava pyöreän kierroslukumittarin näyttö ei hyppää silmille niin voimakkaasti kuin voisi. Samoin vaihdenäyttö on maastoajoa silmälläpitäen esitetty suhteellisen pienellä fontilla. Äänimerkin nappi on sijoitettu lähelle vilkkuvipua, ja ensimmäisissä risteyksissä soiva torvi saa autoilijat hämmennyksiin.
Kun päästään väljemmille vesille, niin käsitykset pyörän ominaisuuksista alkavat parantua koko ajan. Kaikkia säätöjä on helppo tehdä vauhdissa, vakionopeussäädin lisää ajomukavuutta pitkillä matkoilla ja kulutusnäyttökin näyttää vaihtelevan ajopäivän jälkeen 4,2 litraa sadalla.
Parhaiten Tuareg pääsee elementtiinsä soratiellä. Lopen Pilpalasta Liesjärvelle johtava 17 kilometrin mittainen Riimalantie on noussut adventurepyörien koeajoissamme jo vakioreitiksi. Siellä on korkeuseroa, pidempää suoraa, mutkaa, irtosoraa, tähän aikaan keväästä pehmeää kelirikko-osuuttakin mutta myös kovapintaista alustaa. Jos itsehillintä olisi vähänkin heikompi, saattaisi nopeus suorilla helposti nousta huomattavasti yli sallitun 80 kilometrin tunnissa. Seisaaltaan ajamiseen ohjaustanko on riittävän korkealla, mutta sama kuin tuntuma kuin satulassa istuen, tanko voisi olla edempänä. Aprilia ei tee Riimalantiellä vaikutusta millään yksittäisellä osa-alueella, vaan kokonaisuudella. Moottorin kierrokset pysyvät aktiivisessa ajossa automaattisesti 5000-7000 kierroksen välillä, eli parhaan väännön alueella. Jousitus pitää pyörän tiessä kiinni kuin imukuppi ollen sopiva yhdistelmä pitkää joustomatkaa (240/240mm) ja kuitenkin hyvää progressiivisuutta ja kantavuutta. Jarrujen teho ja tuntuma ovat juuri sopivat. Tuaregilla voikin keskittyä oikeaan ajolinjaan, varmistamaan ettei ketään tule mutkasta vastaan ja nauttimaan ajosta. Ja koko ajan on sellainen kaikkivoipa olo, että ei ole hätää vaikka edessä sattuisi jotain yllättävääkin. Ja sellaista sattuukin, nimittäin yhden pitkän suoran jälkeen tien mennessä metsän varjoon koko tien leveys on vielä täysin jäässä 100 metrin matkalta. Tapeilta ajaen ja pintakaasulla pyörä menee kuin sukkasillaan siitä yli. Erikoismaininnan Aprilia ansaitsee vaihteiston sujuvasta toiminnasta. Vaihdepolkimen liike on sopivan lyhyt ja kevyt, mutta vaihteiden vaihdon tuntee selvästi kahdesta pienestä napsahduksesta. Ykkösen ja kakkosen väliä lukuunottamatta vaihteet vaihtuvat pehmeästi myös ilman kytkintä, vain pienellä kaasukäden ranneliikkeellä.
Tuaregia ollaan median toimesta mielellään oltu asettamassa suoraan suositun Yamaha Ténéré 700:n kilpailijaksi, ja moottorit ovatkin käytännössä samankokoiset, saman luonteiset ja tehoakin on vain viisi hevosvoimaa Aprilian hyväksi. Koeajon perusteella voi silti väittää, että nämä kaksi kilpailevat vähän eri sarjassa. Siinä missä Yamaha rynnistää perusvarmalla tekniikalla, mahdollisimman vähällä elektroniikalla ja luokassaan erittäin edullisella hinnalla, niin Apriliaan on ladattu selvästi enemmän mukavuutta ja jo alussa mainittuja säätövaihtoehtoja. Ja se tuntuu myös hinnassa, sillä Tuareg on 2000 euroa Ténéréä kalliimpi. ”Ei ole iso ero”, huudetaan jo takarivistä, eikä sitäkään mielipidettä voida sivuuttaa. Mutta toisaalta jos miettii että vielä Aprilian hintaan lisää 2000 euroa, niin alkaa olla valinnanvaraa runsaasti jo isommassa 800-900-kuutioisten seikkailupyörien luokassa. Ja esimerkiksi yli tonninen V-Strom 1050:n perusmalli maksaa vain reilun tonnin Apriliaa enemmän. Tuaregin kohdalla tuleekin väistämättä mieleen KTM 790 Duken maailmanvalloitusstrategia viisi vuotta sitten, sekin lähti suuren tehon sijaan haastamaan kilpailjat selvästi kattavammalla elektronisten avustimien ja säätöjen avulla. Tuaregin ensimmäisen koeajopäivän päättyessä olo on sellainen, että tällä pyörällä ajaisin mielelläni kaikki ajot. Erityisesti kevään routavaurioisilla teillä sillä on ilo päästellä kuoppien ja töyssyjen yli, sillä pitkät joustomatkat syövät isommatkin heitot kuin kevyeksi aamupalaksi.
Moottori: kaksisylinterinen rivimoottori, 659 cc
Teho: 80 hv / 9 250 r/min
Vääntö: 70 Nm / 6 500 r/min
Voimansiirto: monilevyinen yhdistelmäluistokytkin, 6 vaihdetta, ketjuveto
Akseliväli: 1525 mm
Istuinkorkeus: 885 mm
Tankin tilavuus: 18 litraa
Paino tankattuna. 207 kg
Hinta: 15 490 €
