Z 1000 SX:n Ensikohtaamisessa kaksi vuotta sitten oli vajaat kuusi astetta lämmintä ja kova vesisade. Malli on tunnetusti sekä nopea että viihdyttävä, mutta kun vuoden 2014 päivitettyä versiota koeajetaan Itävallan Stegersbachia ympäröivässä vuoristossa, on tarkoituksena löytää pehmeä rytmi sateisilla reiteillä.
Ensimmäinen kaudelle 2012 esitelty Z 1000 SX perustui Z 1000 -streetfighteriin, joka on myös uusimman mallin perustana. Uudessa versiossa ei näin ollen ole mitään radikaaleja muutoksia, vaan kyseessä on ainoastaan onnistuneen konseptin hienosäätöä.
Tärkein tekninen uutuus on epäilemättä ZZR 1400:sta tuttu KTRC-luistonesto. Tarjolla on kolme asentoa, joista kaksi ensimmäistä optimoivat kiihdytystä ja sallivat pientä keulimista. Kolmosasento on puhtaasti maantieajoon tarkoitettu ja turvallisuuteen keskittyvä. Se puuttuu peliin aikaisemmin ja säätää sutiessa sekä sytytystä että moottorin polttoaineen- ja ilmansaantia. Asento sopii täydellisesti sadekelille ja se toimii tarkalleen odotuksien mukaisesti. Moottorin tehoa voi laskea myös siten, että rivinelonen tuottaa 70 prosenttia maksimitehosta, joka on kasvanut 138:sta 142 hevosvoimaan. Myös kaasuvaste muuttuu tällöin kiltimmäksi.
Uuden ohjelmiston ja uusien (samanpituisten) kiihdytyssuppiloiden avulla 1 043-kuutioisen moottorin kaasuvaste täydellä teholla on entistä nopeampi. Kierrosalueen keskiosaa on vahvistettu uusilla nokilla, ja pakoputkiston bypass-putki on entistä kookkaampi. Tehon tunnetta on korostettu avaamalla airboxia, mikä on selkeyttänyt imuääniä. Moottori on entistä tehokkaampi koko kierrosrekisterillä ja Z 1000 SX kulkee uskomattoman hyvin koko- ja hintaluokkaansa nähden. Räjähtävyys on tuttua sporttipyörälaatua, mutta pyörää voi käyttää myös touringiin.
Tehoa on helppo säädellä ja pidennetyllä kuutosvaihteella voi vedättää alle 30 kilometrin tuntinopeudesta lähtien. Tämä tosin vaikuttaa valitettavasti siihen, että jalka hakee seitsemättä vaihdetta vauhdin kiihtyessä. Alakierroksilla Kawa ei värähtele juuri lainkaan, mutta kun ajetaan korkeammilla kierroksilla, värähtelyt leviävät ohjaustankoon ja jalkatappeihin, etenkin pienemmillä vaihteilla. Itse vaihteisto toimii erinomaisesti, eikä välivapaita esiinny.
alustaan on tullut ulkoinen takaesijännityksen säätö, ja iskunvaimentimessa on nyt entistä kovempi jousi (ennen 92,5, nyt 95 N/mm). Takavaimennin on täysin säädettävä, samaten kuin 41-millinen USD-haarukka, jonka perusasetus on entistä sporttisempi. Tarkka jousitus välittää ajoalustan kuljettajalle selkeästi ja tankattuna 231 kilon painoinen pyörä tuntuu ilmoitettua kevyemmältä.
Malli erottuu perinteisestä sporttipyörästä ajoasennon ja mukavuuden osalta. Asento on huomattavasti ryhdikkäämpi ja muistuttaa jokseenkin streetfighteria. Katuajossa tämä toimii hyvin ja myös satula on erittäin mukava. Tuulensuoja on kelvollinen ja kolmiasentoista tuulilasia säädetään manuaalisesti napinpainalluksella.
Kosmeettisia muutoksia ei ole paljon, mutta niistä tärkeimmät ovat lisävarusteena saatavat Givin 28-litraiset sivulaukut. Molemmat on siirretty 35 millimetriä lähemmäksi moottoripyörää. Laukkutelinettä ei tarvitse, vaan laukut kiinnitetään matkustajan kahvojen alareunaan ja jalkatappeihin, ja tilaa on silti myös matkustajalle. Mahdollinen matkustaja saa nauttia myös kymmenen millimetriä paksummasta satulasta.
Suorituskykyyn liittyvä päivitys on Kawasakille uudet Tokicon monoblock-satulat. Niiden tuntuma on erittäin hyvä ja jarruvivun puristamiseen riittää kaksi sormea (tai jopa yksi, jos siltä tuntuu). Päivitetty Z 1000 SX omaa vanhastaan tutun suorituskyvyn ja mukavuuden yhdistelmän, mutta entistäkin hienosäädetymmässä muodossa. Jos kyykkypyörä kyllästyttää, kannattaa varata koeajo. Yllätyt positiivisesti!
Teksti: Oscar Algott Kuvat: James Wright & David Reygondeau