Pramac Ducatin kuljettaja jäi niukasti ulos palkintokorokkeelta jäätyään vain sekunnin kolmanneksi ajaneesta Valentino Rossista. Eroa voittaja Marc Marqueziinkaan ei tullut kuin kuusi sekuntia.
Neljäs sija oli myös siksi tärkeä, että Miller oli kosketusetäisyydellä kakkoseksi ajaneesta tiimikaveri Danilo Petruccista; molemmat hamuavat tiukasti paikkaa Ducatin tehdastiimistä kaudeksi 2019.
Millerin mukaan puhtaasti tyytyväisyydellä mitattuna Le Mansin tulos oli jopa makeampi kuin Assenin voitto, koska nyt hän otti paikkansa puhtaasti ajamalla.
”Tämä oli minulle todella iso tulos. Olisi voinut olla parempikin, mutta myös huonompi. Tiedän, että moni kysyy, entäs voitto Assenissa? En usko, että avausvoiton fiilistä tulee lyömään koskaan mikään, mutta on muistettava, että silloin satoi, kavereita ajoi ulos ja vaikka mitä”, Miller kirjoitti Red Bullin kolumnissaan.
”Olin neljäs tänä vuonna Argentiinassa lähdettyäni paalupaikalta, silloin olin erittäin turhautunut jäätyäni ulos palkintopallilta. Mutta sekin oli toinen outo kisa kaikkine alkuhässäköineen ja lukuisine tapahtumineen.”
”Tämä kisa Ranskassa oli erilainen. Alle sekunti podiumilta, kuusi sekuntia voitosta, kuiva keli ja normaali päivä, ei satunnaisia tapahtumia. Täydellisesti ansaittua. Ei se ollut ehkä jännittävin kisa minulle, mutta sellainen, mistä voin olla iloinen ja ylpeä.”
Millerin mukaan tyytyväisyyttä lisäsi se, että hän oli hyvässä vauhdissa koko viikonlopun.
”Olin koko viikonlopun hyvässä vauhdissa ihan kärjen tuntumassa. Olin toiveikas, vaikka Le Mans ei ole koskaan ollut niin hyvä minulle MotoGP:ssä, tai Ducatille aikaisemmin – tämä on normaalisti Yamahan rata,” hän kirjoitti.
”Viime vuoden Le Mansin kisassa Andrea Dovizioso oli paras GP17-kuski ja hän jäi 11 sekunti kärjestä. Ja vuoden päästä sillä samalla moottoripyörällä minä jäin voitosta vain kuusi sekuntia, joten se on aika hiton hyvä.”
Hyvä tulos antoi myös itseluottamusta Mugelloa varten – rataa, jota Miller on sanonut inhoavansa.
”Mugello on seuraavana, ja se on minulle ensimmäinen Italian GP:ni italialaisella moottoripyörällä. Siitä tulee siistiä, ja Ducati lentää siellä yleensä. Itse olen ajanut siellä aina surkeasti (kolme kisaa, yksi piste), mutta tänä vuonna olen onnistunut radoilla, joista en ole aiemmin pitänyt kuten Jerez ja nyt Le Mans. Miksei siis sielläkin?”