Morjensta Christer. Olit ainoa pohjoismainen toimittaja Kawasaki Ninja H2/H2R –esittelytilaisuudessa Qatarissa. Miltäs pyörä maistui?
Päivä oli erittäin hieno ja lehdistöesittelyksi poikkeuksellinen. Saimme nimittäin ajaa erittäin runsaasti Losailin radalla, jota muutaman viikon päästä käytetään MotoGP-kauden avauksen näyttämönä. Pyörät ja niiden ominaisuudet käytiin varsin nopeasti läpi, minkä jälkeen keskityttiinkin ajamiseen. Päivä oli uskomattoman upea.
Olet kilpaillut Mansaaren TT:ssä ja Suzukan 8 tunnin kilpailussa ja testannut WSBK-tehdaskilpureita ja GP-pyöriä. Oliko ensimaistiainen H2:sta ja H2R:stä samalla tasolla näiden kokemusten kanssa?
Ei H2, se on “tavallinen” pyörä. Lainausmerkeissä siksi, että sen on valtavan tehokas ja suorituskykyinen, muttei eroa kovin paljon muista uusista sporteista.
H2R on sen sijaan hurjin moottoripyörä, jolla olen koskaan ajanut. Sen teho on aivan omalla tasollaan, ja fiilis on todella brutaali, mutta samalla aivan mahtava. Aina kaasun avatessa tuntui, kuin tulisi hevosen potkaisemaksi. Jos ei pidä varaansa, muuttuu ajaminen helposti todella jännittäväksi, sillä se on ehdottomasti isoimmalla marginaalilla ylitehokas kaksipyöräinen, jota olen koskaan edes kuvitellut ajavani.
Mikä pyörissä yllätti eniten?
H2 on todella helppo ajaa ja sen moottori on luonteeltaan lineaarinen. Sen ajaminen ei ole lainkaan hankalaa, ja luotto pyörään ja sitä kautta vauhti löytyy nopeasti. Ja ahtimen ääni on myös erinomaisen hieno!
H2R:ssä puolestaan yllätti brutaalius. Sen teho, jota sitä paitsi löytyy vasta ylärekisterissä, nostaa ihon vieläkin kananlihalle. Riittävien ylisanojen löytäminen on vaikeaa, mutta ajaminen oli joka tapauksessa aivan sairaan hauskaa! Tuntui, kuin olisi ajanut vanhalla viritetyllä 500-kuutioisella crossipyörällä BMX-radalla!
Kuinka vertaisit H2R:n kiihtyvyyttä tavalliseen superbikeen?
Kovemmissa vauhdeissa ja isoilla vaihteilla tavallisella superbikellä on tuskin yhtään mitään saumoja. Mutta neljällä ensimmäisellä vaihteella on varmasti tasaista, sillä tehon saaminen asfalttiin on vaikeaa. Pyörä tahtoo joko piirrellä lakuraitaa tai nostaa eturenkaan kohti taivasta. Tai molempia!
Kuulostaapa ikävältä, mutta jonkun nämäkin hommat on tehtävä. Onneksi se en tällä kertaa ollut minä. Onko vielä jotain, jota haluat lisätä?
Tällaisen päivän jälkeen ei voi kuin hymyillä! Olen erittäin iloinen, että pääsin kokemaan juuri tämän esittelyn ja arvioimaan näitä uskomattomia pyöriä. H2R on todellinen peto, ja vaatii kuljettajaltaan paljon ajokokemusta. Se on yksinkertaisesti liian raaka useimmille ja vaatii kunnioittavaa käsittelyä, muuten se saattaa puraista.
Kawasaki Ninja H2:n koeajo on luettavissa Biken numerossa 5.15, joka ilmestyy 22.4. ja H2R:stä saa lukea Bikestä 6.15, joka puolestaan ilmestyy 20.5.