On tapana sanoa, että joka jarruttaa viimeisenä, jarruttaa parhaiten. Tämä pitää joissakin määrin paikkaansa, ainakin radalla. Olettaen luonnollisesti, että jarrut ovat viimeisen päälle kunnossa.
Modernin moottoripyörän jarrut koostuvat hydraulitoimisista levyjarruista, lukuun ottamatta kunnon halpispyöriä. Yksinkertainen periaate perustuu halkaisijoisen suhteeseen sekä pääsylinterin ja satulan mäntien väliseen iskun pituuteen. Pumpussa on pieni mäntä, mutta pitkä isku. Jarrusatulassa on puolestaan suuret männät, joissa on lyhyt isku. Tuloksena on moninkertainen puristusvoiman kasvu, jonka kuljettaja voi saada aikaan jarrulevylle oikealla kädellä tai jalalla. Jarrujärjestelmän paine on yleensä noin 30 bar:ia. Esimerkiksi Mean&Greenin ISR-jarruissa on kuusi 30-millimetristä mäntää satulaa kohden, minkä seurauksena jokainen satula puristaa levyä 650 kilon paineella.
Puristusvoiman ja renkaiden pidon lisäksi jarrulevyn ja -palojen välinen kitka määrittelee jarrujen tehokkuuden. Kitkakerroin, μ, kertoo yksinkertaisella tavalla minkä verran jarrupalat levyyn tarttuvat. Vielä jonkin aikaa sitten μ 0,35 oli hyväksyttävä määrä, mutta nykyään parhaiden jarrupalojen lukema on 0,70.
Jarrupalan ja levyn väliseen kitkaan vaikuttaa myös levyn materiaali. Hyvä levy voi parantaa jarrutehoa jopa 20 prosentin verran. Levyn ominaisuudet voivat lisäksi muuttua ajan mittaan, etenkin jos on kyse ruostumattoista levyistä, joilla on taipumus kuumetessaan karaistua, mikä tekee pinnasta kovan ja sileän. Ongelman voi ratkaista karhentamalla pintaa oskilloivalla hionnalla ja hiomapaperilla, jonka karheus on 80.
Oikeanlaisten jarrupalojen valinta on ensisijaisesti kiinni siitä, mihin moottoripyörää on tarkoitus käyttää. Väärät jarrupalat huonontavat jarruja ja lyhentävät sekä jarrupalojen että jarrulevyn elinikää. Oikeanlaisten jarrupalojen valitseminen on puolestaan paras yksittäinen asia, minkä voi tehdä jarrujen suorituskyvyn parantamiseksi.
Lämpötila vaikuttaa merkittävästi kitkakertoimeen. Korkeaan lämpötilaan tarkoitetun jarrupalan kitkakerroin voi olla katuajossa murto-osa siitä mitä se radalla on. Päinvastoin yksinkertainen katupala voi menettää jarrutehonsa täysin lämpötilan kohotessa liian suureksi.
Pienissä pyörissä tavallisin jarrupala on orgaaninen ja keraaminen. Suuremmissa ja nopeammissa pyörissä on yleensä erilaisia sinter-jarrupaloja sekä hiilikuitujarruja, joita käytetään ainoastaan radalla, sillä ne vaativat korkean lämpötilan.
Oikeanlaiset jarrupalat on lisäksi ajettava sisään oikealla tavalla. Kannattaa noudattaa valmistajan ohjeita eikä lähteä arvailemaan, sillä vääränlainen sisäänajo voi tuhota jarrupalat, mikä on turhaa ja mahdollisesti jopa vaarallista.
Jarrupalojen lisäksi joka vuosi tulisi vaihtaa myös jarruneste, joka on hygroskooppinen. Tämä tarkoittaa sitä, että jarruneste imee kosteutta, mikä laskee kiehumispistettä merkittävästi. Nesteen tarkoituksena on myös järjestelmän voiteleminen, mikä ei toimi erityisen hyvin likaisella nesteellä.
Jarrunestettä valitessa on tärkeää ennen kaikkea noudattaa ohjekirjan suosituksia. Nesteet ovat erilaatuisia ja -hintaisia, mutta äärimmäisen kalliin kisanesteen ostaminen katupyörään on turhaa. Kannattaa siis valita jarrupaloihin sopiva neste tarkoitetun lämpötilan mukaisesti.