Erno Kostamo matkalla Macaon katuratakisaan

Erno Kostamo ajaa Macaossa kypärällä, joka on maalattu samoihin väreihin kuin Eero ”Iekki” Hyvärisen kypärä vuonna 1985, jolloin tämä ajoi Suzuki RG:llä kolmanneksi Macaossa.

Erno Kostamon kausi huipentuu Macaon katuradalla ajettavaan kutsukilpailuun. Monen mutkan kautta.

Sekä Erno Kostamoa itseään että kuulijoita naurattaa, kun Kostamo kertoo Macaon lähtöpäivän aattona helsinkiläishotellin pöydässä tämän kauden tapahtumista, jotka pitävät jo tähän mennessä sisällään ns. ”pari muuttujaa”. On ollut täysin omaan käteen sopimaton pyörä, IRRC-sarjassa Kostamoa ajattanut talli lopetti pelkällä puhelinsoitolla toimintansa yhtäkkiä kesken kauden, on haalittu kaluston ostoon omat, yhteistyökumppaneiden sekä mummojen rahat ja viety jopa kolikoita pankin talletusautomaattiin, jotta on saatu ajoissa maksettua ja hankittua kalustoa tai moottoreita seuraaviin IRRC-kisoihin. Ja paljon muuta isompaa tai pienempää hässäkkää.

Vielä muutama viikko sitten näytti siltä, että Macaossa kutsukilpailuna ajettava kauden päätös on jätettävä väliin kalusto-ongelmien takia. Nyt nekin ongelmat on selätetty, Bemari on jo lentänyt Macaoon ja seuraavaksi sinne lähtee Kostamo tiimeineen. Arvioitu matkustusaika Wienin ja Taiwanin kautta perille Kiinan erityishallintoalueelle on 36 tuntia, mutta vain jos kaikki menee nappiin.

-Ihmeenä pidän, jos 36 tuntia lähdön jälkeen ollaan perillä Macaossa, sitten kaiken on pitänyt mennä enemmän kuin hyvin, tuumii Erno Kostamo ja hymyilee asialle ainakin vielä lähtöpäivän aattona.

Mistä moinen epävarmuus? Korona on Kiinassa vieläkin kuuma peruna, ja esimerkiksi Finnairilta kieltäydyttiin kertomasta Kostamolle paikallisia koronamääräyksiä. Todennäköisesti siitä syystä, ettei suomalainen lentoyhtiö joutuisi korvausvastuuseen, jos määränpäästä saadut tiedot eivät olisikaan eksakteja, tai jos ne ehtisivät sillä aikaa muuttua kun Kostamo tiimeineen lentelee parin pompun kautta kohti määränpäätä. Kiinan päästä pallo heitettiin takaisin Suomeen ja käskettiin kysyä täältä ohjeita. 

Jos tiimi Macaoon asti selviääkin, niin siellä on joka tapauksessa edessä seitsemän päivän totaalikaranteeni, jolloin hotellihuoneesta ei saa poistua, ruoka tuodaan hotellihuoneen ovelle ja joka päivä avaruuspukuinen virkailija käy huoneen ovella tekemässä jokaiselle PCR-testin. Viikon jälkeen eristys muuttuu osittaiseksi, jolloin seuraavan kolmen päivän aikana saa jo käydä hotellin ravintolassa syömässä, mutta ei vieläkään poistua hotellirakennuksesta. Sen jälkeen onkin kolme päivää aikaa, ennen kuin alkaa kisaviikonloppu, jonka jälkeen on lähdettävä suoraan kohti kotia. Turismille tai auringonotolle ei siis jää aikaa, vaikka odotettavissa on +30 asteen lämpötila ja tuskastuttavan korkea ilmankosteus. Kilpailun lähtöluetteloa ei vielä odotuksista huolimatta ole julkaistu, mikä on jossain määrin huolestuttavaa. Kilpailun järjestämiseksi vaaditaan nimittäin 22 osallistujaa, ja Kostamon noin kuukausi sitten saaman tiedon mukaan silloin listalla oli 17 nimeä. Järjestelyt ovat kuitenkin niin kilpailunjärjestäjien kuin kilpailijoidenkin osalta jatkuneet normaalisti, joten tuntuu epätodennäköiseltä että tiimit ja kalustot lennätettäisiin perille ja sitten todettaisiin että kilpailua ei ajeta.

Pyörä tarvikkeineen, yhteensä 500 kiloa, valmiina lähtöön Macaoon.

Vielä lähtöpäivän aattona ei Kostamolla myöskään ollut järjestäjien vaatimaa Moottoriliiton osallistumislupaa, joka käytännössä on oltava vain todisteeksi siitä, että Kostamolla on voimassa oleva lisenssi ja lisenssivakuutus. Tosin Macaossa järjestäjät vakuuttavat kilpailijat, ja viime kertaisen loukkaantumisen jälkeiset sairaalakulut ja erikoisjärjestelyt paluulentojen suhteen maksoi kyseinen brittivakuutusyhtiö, joten lisenssivakuutukselle ei perillä ole käyttöä. Macaon erikoisuuksiin kuuluu sekin, että kilpailijan on vietävä mukanaan virkatodistus, jossa on lähiomaisen tiedot, eli tieto kenelle maksetaan korvaukset kilpailijan mahdollisen kuolemantapauksen johdosta. Kun Kostamo ensimmäistä Macaon reissuaan varten tällaista todistusta maistraatista haki, niin virkailija yritti itkua pidätellen kieltäytyä virkatodistusta kirjoittamasta kuultuaan mihin tarkoitukseen se tulee.

-Vaimo ja veriryhmä on pysyneet samoina sen jälkeen, niin mennään tällä kertaa sillä vanhalla virkatodistuksella, naureskelee Kostamo.

Siihen liittyen, miten perhe suhtautuu tällaiseen kilpailuun osallistumiseen?

-Mmm…mmm…

No se mietintähetki sisälsikin samalla jo vastauksen.

-No ehdotonta kieltoa ei kotoa tullut, sillä vaimo on tullut elämääni siinä vaiheessa kun jo kilpailin, joten hän tietää että tämä on iso osa elämääni. Mutta sanotaanko näin, että kyllä siitä keskusteltiin että onko tämä välttämätöntä ja onko tämä todella sitä, mitä haluan vielä tehdä.

Kun Kostamo ensimmäisen kerran sai kutsun ja osallistui Macaon kisaan, maksoi pyörän rahtaaminen lentorahtina sinne ja laivarahtina takaisin noin 30 000 euroa. Aiempien vuosien meriitit lisäävät järjestäjiltä saatavaa tukea kuljetuskustannuksiin, ja siinä suhteessa Kostamolla on käynyt melkoinen munkki. Viime kerralla reissu päättyi kaatumiseen ja vakavaan loukkaantumiseen itse kilpailussa. Kilpailu keskeytettiin, ja tulokset julistettiin kolaria edeltävän kierroksen jälkeen. Näin ollen Kostamo sai Macaosta tuliaisina yhdeksännen sijan, siihen liittyvät palkinnot ja järjestäjät maksavat käytännössä kokonaan kaluston edestakaiset rahtikulut kymmenelle parhaalle. 

-No en todellakaan kaatunut tahallani ja taktikoinut itselleni ilmaisia rahteja jatkoa varten, sanoo Kostamo nauraen, vaikkei kukaan kuulijoista tietenkään edes epäile moista.

Erno Kostamo on juttutuulella ja tarinaa kuluneesta kaudesta tulee tunnin verran solkenaan. Kuka oli ”se h€lv€tin apina”, jonka takia Kostamon kilpailunumero vaihtui täksi vuodeksi tutusta 38:sta numeroon #60? Miksi pyörää ei saatu koko IRRC-kauden aikana edes siedettäväksi ajettavaksi? Miten Ville Valtonen ja Eemeli Lahti ovat vaikuttaneet siihen, että Kostamo ylipäätään pääsee lähtemään Macaoon? Ja miksi Imatranajo ja imatralaiset ovat olleet avainasemassa siihen, että Kostamon kausi ei vielä päättynyt vaan jatkuu aina Macaon huipennukseen asti. Näihin kaikkiin vastataan laajemmassa artikkelissa, joka julkaistaan Biken seuraavassa painetussa numerossa.

Teimme tarinatuokion lopuksi vielä Erno Kostamon kanssa diilin, että hän raportoi Macaon kisaviikonlopun aikana miten ajot sujuvat, joten kerromme niistä sitä mukaa kun maestro ehtii viestejä lähettää tai soitella kuulumisia. Aikaerosta johtuen informaatio saattaa tulla aika eksoottiseenkin aikaan vuorokaudesta, ja uutisoidaan aina niin nopeasti kuin ehditään. Macaon GP:n kisapäivä on lauantai 19. marraskuuta, ja sateen mahdollisuuden takia sunnuntai on varapäivä, sillä sadekelillä pyörälähtöjä ei ajeta.

Tässä vielä linkki neljän vuoden takaiseen tarinaan, jossa Erno Kostamo kertoo miltä Macaon katurata tuntuu ensikertalaisen silmin:

Uusin numero