21 joulukuun, 2024
MM-sarjan kärkikuljettajiin lukeutuva Salminen ei lopeta vauhdin puutteeseen, vaan syyt löytyvät muualta.
– Enduro lajina on antanut paljon, mutta nyt on aika siirtyä uusiin haasteisiin. Olen mennyt niin pitkään enduron ehdoilla, että katsoin ajan olevan kypsä tehdä jotain muuta.
Ensimmäisen maailmanmestaruutensa jo vuonna 1999 saavuttanut Salminen myöntää tietynlaisen leipääntymisen ammattimaiseen kilvanajoon, jonka hän on tehnyt aina 100-prosenttisen tinkimättömällä asenteella.
– Kysyntää on toki ollut, tarjouksia tullut ja vauhdillisesti olisin kyllä voinut jatkaa ammattilaisuraani. Olen tehnyt työni aina niin hyvin kuin olen pystynyt ja työ on motivoinut minua eteenpäin. Juuri sen vuoksi olen pystynyt ajamaan ammattilaisena näinkin pitkään.
– En halua kuitenkaan enää sitoutua täysillä kilpailemiseen ja olla sen osalta paljon vartijana. Haluan suunnata tuon 100-prosenttisen sitoutumisen johonkin muun. Olen luonteeltani sellainen, että en pysty jäämään laakereille lepäämään, sanoo Salminen.
20 maailmanmestaruutta
Salminen saavutti kolmella vuosikymmenellä 13 henkilökohtaista ja seitsemän joukkuemaailmanmestaruutta. Lukuisten muiden mitalien lisäksi hän ajoi upealla urallaan kaksi kertaa USA:n GNCC-sarjan mestariksi. Salminen valittiin tällöin historiallisesti ensimmäisenä ei-amerikkalaisena USA:n parhaaksi offroad-moottoripyöräilijäksi.
– Onhan tuo tietty iso mestaruuksien määrä varsinkin kun sen suhteuttaa 15 ammattilaisvuoteeni. Olen ollut käytännössä koko ikäni jollain tyylillä tekemisissä moottoripyörien kanssa, mutta ammatikseni aloin ajaa enduroa vuodesta 1998 lähtien.
Urallaan myös ennätysmäiset 96 MM-osakilpailuvoittoa viimeistellyt Salminen näkee olleensa kymmenen vuotta sitten vastaavassa tilanteessa kuin nyt.
– Se oli motivaation kannalta kuin lottovoitto siirtyessäni kilpailemaan vuonna 2004 Yhdysvaltoihin. Tarvitsen aina ajoittain ympäristönvaihdosta ja tuo tunne näyttää tulevan minulle 4-5 vuoden sykleissä. Kyllä tätä päätöstäni pohjusti jo viime vuoden loppu ja tämän vuoden ensimmäinen puolisko, jotka koin varsin rankkoina.
”Kaikki ovat olleet
hienoja hetkiä”
Yhteensä 20 maailmanmestaruutta kertoo kaiken siitä, kuinka kovasta ja menestyneestä urheilijasta on kyse. Salmisesta voidaan puhua perustellusti suomalaisen urheilun yhtenä kaikkien aikojen parhaasta.
Moottoripyöräurheilussa vain italialaiselta rr-legenda Giacomo Agostinilta löytyy henkilökohtaisia mestaruuksia Salmista enemmän, eli 15 kappaletta.
– Ainahan sitä sanotaan, että ensimmäinen mestaruus on se paras. Itse en tosin muista sitä enää kuin kuvien kautta. Uralleni on mahtunut niin paljon hyviä hetkiä, että yhtä yksittäistä on vaikeaa nostaa ylitse muiden. Kaikki ovat olleet hienoja hetkiä, summaa Salminen.
Tämä kuvaa myös osuvasti Salmisen suhtautumista työhönsä. Taakse ei ole jääty vilkuilemaan, vaan katse on suunnattu aina tulevaan ja nimenomaan kisa sekä kausi kerrallaan.
– Ei minulla ole oikeastaan koskaan ollut mitään pitemmälle ulottuvia suunnitelmia. Olen suunnannut aina kaiken energian kulloiseenkin hetkeen ja mahdollisimman hyvään ajamiseen. Koko ajan on myös menty kehityksessä eteenpäin, eikä minulla ole tullut urallani koskaan sen osalta takapakkia eikä pahempia loukkaantumisiakaan.
Salminen tähdentää, että menestys tulee vain ja ainoastaan kovan työn tuloksena lahjakkuutta tietenkään unohtamatta.
– Samalla, aikoinaan Tiaisen Karin viitoittamalla kaavalla tässä on harjoiteltu vuosi toisensa jälkeen. Talvet on treenattu Espanjassa, joskin paikkoja vaihdellen ja harjoitusmatkojen pituutta muunnellen. Tietenkin vuosien saatossa on myös lisätty koko ajan harjoitusten laatua, mutta ei tässä lajissa mitään poppakonsteja ole olemassa. Vauhtini on ollut aikalailla samalla tasolla viimeiset viisi vuotta. Kilpailu on kuitenkin koko ajan koventunut ja kansainvälinen kärki tasoittunut, viimeisen mestaruutensa vuonna 2011 voittanut Salminen viittaa ensisijaisesti ranskalaisten suuntaan.
Isä on numero 1
kaiken takana
Salminen on voittanut myös Espanjan ja Saksan mestaruudet, sekä lukuisia moottoripyöräilyn suurtapahtumia, kuten muun muassa Erzberg rodeon ja Barcelonan hallienduron.
Salmisen monipuolisuudesta kertoo edelleen se, että hän on voittanut useita kansainvälisiä kisoja enduron lisäksi myös trialissa ja motocrossissa.
– Minulla on ollut aina taustat viimeisen päälle kunnossa ja osaavia tekijöitä suurena tukenani. Isäni Jouko on tietysti tässä numero 1. Olemme muodostaneet hänen kanssaan aina hyvän tiimin. Harrastuksesta myös enduron osalta kaikki alkoi ja tähän on nyt tultu.
Salmisen nykyinen mieliharrastus on ralliautoilu. Hän voitti suvereenisesti oman luokkansa heinäkuussa ajetussa Kouvolan SM-rallissa.
– Olisin valmis ajamaan kyllä ralliakin niin sanotusti sata lasissa, sillä tiedän ja tulokset ovat osoittaneet sen, että pärjään siinä. Ralli on kuitenkin armottoman kallis laji.
MM-hopea haussa
uran päätteeksi
Salminen taistelee päätöskaudellaan vielä MM-hopeasta. Viime kausi päättyi pronssiin, joka merkitsi suomalaiskuljettajille ainoaa MM-mitalia.
Salminen on E1-luokassa toisena ja kaksi pistettä Husqvarna-tiimikaveriaan Matti Seistolaa edellä ennen 7.-8. syyskuuta Ranskan St. Flourissa ajettavaa viimeistä osakilpailuviikonvaihdetta.
Tulevana sunnuntaina Salminen kamppailee puolestaan Cassano Magnagossa Italian sarjan mitalista.
– Kaksi mitalia on yhä saavutettavissa ja niistä kyllä taistellaan tiukasti loppuun asti, linjaa Salminen.
Salminen on vakuuttunut siitä, että moottoripyörät eivät tule suinkaan unohtumaan ison päätöksenkään jälkeen.
– Tulen varmasti ajamaan jatkossakin moottoripyörillä. Vaikea siihen on noin vain pistettä laittaa. Ja miksei kilpailumielessäkin, jos se tuntuu hauskalta. Eihän sitä koskaan tiedä, mitä tulevaisuus tuo tullessaan. Ammattimainen urani MM-tasolla on kuitenkin nyt loppu, päättää Salminen.
Juha Salminen
27.9.1976
– 13 henkilökohtaista maailmanmestaruutta, joista viisi yleismestaruutta kausilla 2000-2004.
– 96 MM-osakilpailuvoittoa.
– 7 ISDE-mestaruutta (MM-joukkuekilpailu).
– 2 USA:n GNCC-sarjan mestaruutta 2005-2006.
1999: Maailmanmestari 125cc
2000: Maailmanmestari 125cc
2001: Maailmanmestari 250cc
2002: Maailmanmestari 400cc
2003: Maailmanmestari 500cc
2004: Maailmanmestari E2-luokka
2007: Maailmanmestari E1-luokka
2011: Maailmanmestari E1-luokka
