Kotikutoisesta pyörästä tuli Ducatin myydyin malli, mutta sitä ei tiedetty vielä vuonna 1991. Argentiinalainen muotoilija, Miguel Galluzzi, työskenteli vapaa-ajallaan oman moottoripyöräprojektinsa parissa, jota tehtaan eräs mekaanikko kutsui nimellä Il Mostro. Johto pyysi Galluzzia viimeistelemään Il Mostron Kölnin messuille, jossa menestystarina sai alkunsa. Vuoden 2014 Monster on tuotu nykypäivään uuden, nestejäähdytteisen moottorin myötä.
Monsterin synonyymina on aina ollut kuorittu ilme ja merkille tyypillinen runko. Viimeisimmässä sukupolvessa on yhä putkirunko, mutta moottorilla on entistä tärkeämpi asema rakenteen kantavana osana, kuten Panigalessakin. Nestejäähdytteinen twini on peräisin Multistradasta, johon se alunperin tuli 1198:sta. Ducati painottaa, että Monster on muutoksista huolimatta sama pyörä, ja se jäi nähtäväksi koeajossa.
Teneriffalla esitelty S-malli erottuu vakiomallista Öhlinsin vaimentimien, softalla saatavan 10 lisähepan, vanteiden, terävämpien jarrujen, hiilikuituisen etulokasuojan, mustien äänenvaimenninsuojien ja lähes 3 600 euron osalta.
Koeajo alkoi rauhallisella moottoritietempolla, ja TFT-mittaristo kertoi Touring-moodin olevan päällä. Koneen 145 hevosvoiman teho oli kokonaisuudessan käytössä, mutta kaasuvaste tuntui silti hieman vajaalta. Kahdeksanportainen luistonesto oli kolmosasennossa ja kolmiportainen ABS kakkosasennossa. Molempia järjestelmiä voi säätää myös manuaalisesti.
Ducati on työstänyt toisen sukupolven Testastretta-moottoria tasaisemman teho- ja vääntökäyrän saavuttamiseksi. Moottorin tehokarttaa on muutettu ja uusi läppärunko laskee tehoa alemmille kierroksille.
V-twini päästää luonteenomaisen jyrinänsä pyörän vaihteita vaihdellessa. Oli heti selvää, että moottorissa on runsaasti vääntöä, eikä yli 6 000 kierroksen juuri tarvinnut nousta. Tehokäyrä oli suoraviivainen, eikä siinä esiintynyt notkahduksia. Vähäinen tärinä ei ollut merkittävä eikä häiritsevä. Kuusiportainen vaihteisto toimi yhtä virheettömästi kuin vakiona löytyvä luistokytkin.
Kuljettajan asento on mukava ja tilava, mutta 190-senttiselle kuljettajalle polven kulma on turhan tiukka. Ducati on halunnut rakentaa helpon ja mukavan Monsterin, mutta kun Streetfighter 1098 on poistunut valikoimasta, on valmistaja S4R:n tapaan myös halunnut luoda alusta alkaen sporttisen version.
Monster 1100 EVO:n tapaan ohjaustankoa on siirretty taaksepäin ja korotettu 40 millimetrin verran. Monster 1200 on ensimmäinen Ducati, jossa on säädettävä satula, ja sitä voi laskea 810:sta 785 millimetriin. Tarjolla on myös kaksi lisävarustesatulaa, joiden korkeudet ovat 765 ja 745 millimetriä, joista jälkimmäinen on Ducatin kaikkien aikojen matalin satula. Peräkate on tehdasasennettu.
Tuulensuoja on nakupyörälle tyypillinen, eli ylävartalolla ei juurikaan ole suojaa. Lisävarusteluettelossa on kuitenkin tarjolla 271,60 euron arvoinen tuulilasi.
Kaupungissa superbike-henkinen twini alkoi tuntua nykivältä. Pyörä muuttui kuitenkin paljon mukavammaksi vaihtamalla ajomoodi Urbaniin, joka vaihdon jälkeen aktivoituu kaasua hölläämällä. Urbanissa moottorin teho pienenee sataan heppaan, kaasuvaste pehmenee, DTC vaihtuu viitosasentoon ja ABS-järjestelmä on herkimmillään.
Pyörä tuntui 209 kilostaan huolimatta kevytkäyttöiseltä, vaikka sporttinen ohjauskulma (30 astetta molempiin suuntiin) rajoittikin käsiteltävyyttä.
Teneriffa on suosittu paikka talvella tehtäville esittelyille ja siihen on monta hyvää syytä. Yksi tärkeimpiä syitä ovat vuoristotiet, joilla vaihdettiin Sport-moodiin. Pyörän 145 hevosvoimaa sai heti hyökkäävämmän kaasuvasteen, ABS vaihtui ykkösasentoon ja DTC kakkosasentoon.
Tiet kiipesivät pilvien yläpuolelle ja muuttuivat syheröisemmiksi. Monster pysyi hyvin linjassa ja taipui hienosti mutkiin. Akseliväli on 60 milliä pidempi kuin 1100 EVO:ssa, ja se on parantanut vakautta. Leveä rengas on parantanut ohjattavuutta, muttei välttämättä ole erityisen käytännöllinen ryömittäessä.
Etujarrut ovat peräisin 1199 Panigalesta ja Brembon satuloissa oli hyvä tuntuma. Etuhaarukka oli tehdasasetuksiltaan turhan kova, joskin se tuntui hyvältä sileällä asfaltillta, mutta kostautui epätasaisella alustalla. Sekä etu- että takavaimennin on kuitenkin säädettävä.
Ducati Monster 1200 S on yhä monipuolinen pyörä; koko kansan Ducati. Pyörä on ajomoodien ansiosta mukava useimmissa ympäristöissä. Se toimii arkiajossa, mutta siinä on myös sporttisia ominaisuuksia.
Monster on yhä Il Mostro, mutta parannuksien ansiosta siitä on tullut Ducatin paras Monster.
Teksti: Jonathan Balsvik Kuvat: Ducati