BMW S 1000 R

S 1000 RR on neljän vuoden takaisen esittelynsä jälkeen antanut odottaa katteetonta versiota, jonka oli tarkoitus täydentää uutta superbikea samaan tapaan kuin K 1300 R täydentää K 1300 K -mallia. Nyt se on vihdoin saapunut.
Streetfighter on paljon muutakin kuin suoralla ohjaustangolla varustettu S 1000 RR. Runko, svingi, jarrut ja jousitus tulevat kuitenkin suoraan superbikehyllyltä – siis perintöä parhaimmasta päästä.
Alustan osalta nakuversio on 14 millimetriä matalampi takaa, kolmioiden offset on pienempi, haarukan putket nousevat vähemmän yläkolmiosta ja takarengasta on siirretty taaemmas svingissä, jonka kiinnitystä on siirretty hieman alemmaksi. Etujättö on kasvanut puolen millin ja akseliväli 16 millin verran, mikä merkitsee rauhallisempaa ja vakaampaa luonnetta. Lisäksi kuljettajan ergonomiaa on muutettu korottamalla ohjaustankoa, siirtämällä jalkatappeja edemmäs ja alentamalla istuinkorkeutta.
Moottorin nokkaprofiileja on muutettu ja puristusta pienennetty. Myös imu- ja pakokanavia on pienennetty ja ohjelmistoa muutettu, mikä laskee tehon 160 heppaan. Vääntö on kuitenkin ennallaan (112 Nm). Vääntöä on tarjolla aiemmin, sillä superbikeen verrattuna se ylittyy 10 newtonmetrillä koko kierrosalueella jopa 9 250 kierrokseen saakka. Tehoa on myös pari heppaa enemmän reiluun 9 000 kierrokseen saakka, minkä jälkeen käyrä tasoittuu.

olo on satulassa saman tien todella kotoisa. Ajoasento on erittäin ryhdikäs, näkyvyys on hyvä ja ergonomia on kunnollinen. Sen sijaan ohjaustangon kääntyvyys on hieman liian pieni. Se on sama kuin RR:ssä, mikä on ok superbikessä, muttei niinkään streetfighterissa.
Testipyörässä oli täydennetty luistonesto, jossa on neljä ajoasetusta. Rain-asennossa on 136 heppaa ja lempeämpi kaasuvaste. Road-, Dynamic- ja Dynamic Pro -asetuksilla on täysi teho ja suoraviivainen kaasuvaste. Perusversiossa on yksinkertaisempi ASC-järjestelmä, joka ei toimi gyron avulla, ja jossa on vain kaksi ensimmäistä astetusta.
Testipyörässä oli myös semiaktiivinen DDC-jousitus (sama kuin HP4:ssä). Jousitus on kolmiportainen Soft, Normal ja Hard, mutta perusasetukseen ja luonteeseen vaikuttaa myös valittu ajoasento. S 1000 RR onkin toisilla säädöillä kiltti ja pehmeä, ja toisilla puolestaan pahankurinen ja kova. Eri asetuksien testaamisen jälkeen valinta osui lopulta Dynamic- ja Normal-asentoihin, jotka luovat parhaan mahdollisen tasapainon sportin ja mukavuuden väliin. Yhdistelmä sopi erinomaisesti reippaaseen ajoon Mallorcan huikeille vuoristoreiteille.
Moottorin luonne on tuttu S 1000 RR:stä, samoin kuin äänet, ja kaasukahvaa väännettäessä alkaa tapahtua! Noin 7 000 kierroksen kohdalla on mukava piikki väännössä, ja silloin alkaa hauskuus. Kiihtyvyys on räjähtävää 220 kilometrin tuntivauhtiin saakka, minkä jälkeen luonne rauhoittuu, kunnes rajoitin puuttuu peliin 250:ssä.
Välitykset ovat samat kuin superbikessa, mutta BMW:n olisi pitänyt tehdä kutosesta kunnollinen ylivaihde katuajon parantamiseksi. Vaihteisto toimii sellaisenaan täydellisesti, vaikka lisävarusteena saatava quick shifter onkin hieman epähienostunut. Kytkin on helppokäyttöinen ja luistotoiminto hyvä.
Alusta on erittäin vakaa, eikä epämiellyttävää luonnetta esiinny kaasuttaessa, jarruttaessa tai väärässä kohtaa ajolinjaa vaihtaessa, ei edes märällä tai soralla ajettaessa. 
DDC-järjestelmä toimii kaikin puolin hyvin, joten sitä ei huomaa. Vaimennuksen luonne sopii hyvin eri ajoasetuksiin.
Mallorcan tiet ovat keskimäärin hyviä, mutta pito vaihtelee. Koeajoreitillä oli liukasta, harmaata asfalttia enemmän kuin tavallista mustaa, ja tietyissä paikoissa, etenkin vuoren pohjoispuolella, oli vielä paikoin märkää. Bemari herätti kuitenkin luottamusta yhdessä Pirelli Rosso Corsa -renkaiden kanssa.
Luistonesto puuttuu peliin siististi ja huomaamattomasti, samoin kuin ABS. Jarrujen ylivoimaisuus lienee myös sanomatta selvää. Sen sijaan BMW ei edelleenkään ole saanut wheelie controlin asetuksia kuntoon, sillä se puuttuu peliin yhtä äkillisesti kuin S 1000 RR:ssä.

oli tiedossa, että S 1000 R olisi hyvä moottoripyörä, sillä suorituskykyisen testivoittaja-superbiken geenit lupasivat hyvää. Tuntuma ja luonne eivät kuitenkaan olleet etukäteen tiedossa.
Luonteeltaan Bemari saisi olla hauskempi ja vauhdikkaampi. Se kaipaisi pirua olalle kuiskailemaan.
Pyörä on kuitenkin helppo ja taivaallisen nopea. Voi myös varmasti todeta, että useimmat pääsevät S 1000 R:llä nopeammin radan ympäri kuin RR-versiolla.