10 päivää aikaa. Turusta laivalla Tukholmaan, sieltä suunta Norjan vuonoille. Ensimmäisen päivän määränpäänä on Lillehammer.
Biken elokuun numerossa on kansainvälinen artikkeli moottoripyörämatkasta Norjassa, mutta se ei estä meitäkin lähtemästä samoille suunnille. Aikaa on käytössä noin 10 päivää, ja tarkoitus on Tukholmasta hurauttaa Lillehammeriin, sieltä Trollstigenille, Geirangeriin ja myös vieressä olevalla Dalsnibban näköalatasanteella on tarkoitus piipahtaa. Sen jälkeen suunta rannikkoa pitkin ylös, riippuen vähän aikatauluista ja ajokeleistä.
Matkaan on kerrankin pakattu mukaan muutakin kuin pari vaatekertaa, puhelin ja laturi. Takapenkin tavararullassa mukana kulkee mm. akkukaapelit, varavirtalähde/apukäynnistin, renkaanpaikkaussarja (kamelinpaska), paikkausvaahto, Gorilla-teippiä, vähän työkaluja, pyöränpesuvälineet, visiirinpesuvälineet ja akkukäyttöinen kompressori. Toivottavasti kaikkia näitä tarvitaan matkalla mahdollisimman vähän. Lisäksi on ladattu varmuuden vuoksi käyttöön epass24-palvelu, jolla tarvittaessa on helppo maksaa erilaiset tienkäyttö- ja ruuhkamaksut. Sitä ei muuten kaikkien matkalla olevien tarvitse ladata erikseen, vaan siihen voi liittää useamman rekisterinumeron.
Norja on siitä hauska maa, että hienoja näköalapaikkoja riittää aivan eteläisestä Norjasta aina pohjoiseen Nordkappiin asti. Rannikko on repaleinen, tiet mutkaisia ja jos haluaa ajella rannikkoa pitkin, niin on varauduttava lauttoihin sekä aikataulun että budjetin puolesta. Ja odotusarvo on, että Norjassa ei tarvitse heinäkuussa matkailla yksin, vaan suosituimpien nähtävyyksien ympärillä riittää kiimaliitereitä, henkilöautoja ja busseja. Kiire pois ja huomio maisemien katseluun.
Yritetään ehtiä kirjoittamaan matkan edetessä kuulumisia reitin varrelta. Tätä kirjoitan Turussa Pansiontien Nesteellä, jossa pitelen sadetta ja odottelen laivan lähtöä Tukholmaan. Huomenna on tarkoitus vältellä pääteitä, ja hieman pienempiä teitä pitkin Lillehammeriin matkaa tulee noin 650 kilometriä. Kun sääennustekin näyttää ainakin alkumatkalle poutaa, ei urakan pitäisi olla liian kova.