10 päivän Norjan kierros. Toinen ajopäivä, Norjan poikki vuonoille ja Atlantin rannalle.
Päivän urakkana on ajella poikittain Norjan läpi ”pelipaikoille”, eli Keski-Norjan hienoimpien vuonojen liepeille. Urakan pituus vain noin 350 kilometriä. Kartasta katsoen reittivaihtoehtoja ei juuri ole, sillä Brumunddalin ja Åndalsnesin välillä kulkee käytännössä vain yksi mutkitteleva tie.
Tie osoittautuu ns. keskikaidetieksi, ja se yhdessä matalien nopeusrajotusten ja tiukan nopeusvalvonnan kanssa tekee matkavauhdista maltillista. Lähtiessä aurinko paistaa ja aurinko lämmittää niin mukavasti, että urheilukerraston lisäksi ajopuvun alle ei tarvitse muuta. Jo 20 kilometrin jälkeen aurinko menee pilveen, ja samantien tulee vastaan kunnon sadekuuro. Muutamaa kilometriä myöhemmin paistaa taas aurinko. Tätä on Norjan sää. Lillehammer jää oikealle puolelle, ja olympiakaupungista jää mieleen ainakin se että hyppyrimäet ovat käytännössä aivan kylän reunassa kiinni.
Jonossa matelu ei varsinaisesti ole sitä mitä moottoripyörälomalta haetaan, joten vilkku oikealle ”Peer Gynt Vägen” -viittojen mukaan sivussa kulkevalle pienemmälle tielle, jossa päätien 80 rajoituksen sijaan ajetaan pääosin 60 rajoituksen mukaan.
Kahvihammasta alkaa kolottaa, ja pysähdyspaikaksi löytyy hetken odottelun jälkeen Sjoa Raftingscenter, leirintäalue jossa on runsaasti vapaa-ajan aktiviteetteja, kuten köysiradat maastossa ja koskenlaskumahdollisuus. Nämä mahdollisuudet jätetään tänään käyttämättä. Mutta paikka on hieno, norjalaisia leirintäalueita kannattaa suosia, eivät ole mitään perusjuttuja.
Åndalsnesin ja Atlantin lähestyessä maisemat muuttuvat jylhemmiksi. Välillä tie seuraa jokea, välillä erkautuu kauemmas joesta ja nousee ylemmäs. Molemmille puolille nousee jyrkät kalliot ja tie kulkee syvässä rotkossa niiden välissä. Ylämäkeä, alamäkeä ja välillä pysähdytään levähdysalueille kuvaamaan. Åndalsnesissa tankkaus, ja etukäteen varattu mökki löytyy 20 kilometrin päässä Åndalsnesista, kun kiertää vuonon pohjoispuolelle. Varatun pienen paritalomökin sijaan yllätys on melkoinen, kun respan postilaatikossa odottavasta kirjekuoresta löytyy avain, joka sopii suomalaisen tynnyrimökin oveen. Uusi kokemus tämäkin.
Tavarat mökkiin, ja vielä kauppareissu, mökin edustalle tuli nuotioon ja uni tulee täysinäisen mahan kanssa helposti.