109 vuotta sitten perustettu Benelli tekee pienen tauon jälkeen paluun Suomen moottoripyörämarkkinoille.
Vaikka melko harvalla motoristilla on ajokokemusta Benellistä, niin merkki on silti tunnettu monestakin syystä. Vuonna 1911 perustettu Benelli keskittyi jo 1920-luvulta lähtien vahvasti ratamoottoripyöräilyyn ja sillä ehdittiinkin voittaa kaksi sekä kuljettajien että valmistajien maailmanmestaruutta ja Mansaaren voittoon pesarolaispyörillä kiidettiin kolmesti. Kilpailutoiminta lopetettiin samana päivänä kun Jarno Saarinen menehtyi Monzan radalla vuonna 1973. Ei kuitenkaan pelkästään Saarisen vuoksi, vaan siksi että samassa onnettomuudessa menehtyi Benelliä ohjastanut italialaiskuljettaja Renzo Pasolini.
Jos Benelli-keskustelussa on paikalla muita kuin motoristeja, on ensimmäinen kysymys että valmistaako tehdas edelleen haulikoita. Ase- ja moottoripyörätehdas olivat aikanaan sama firma, mutta asevalmistus on myyty Berettalle, joka muuten nykyään omistaa Benellin asetehtaan ohella saman alan suomalaismerkkinä tunnetun Sakon. Moottoripyöräpuoli siirtyi vuonna 2005 Qianjiang Groupin omistukseen, sama firma omistaa nykyisin myös Volvon. Qianjiang on säilyttänyt Benellin konsernin suunnittelu- ja muotoilutoimistona Italiassa, joten vahva eurooppalainen leima on säilynyt vaikka mallisto on uudessa omistuksessa uudistunut täysin.
Benellin yksi tunnetuimmista 1970-luvun malleista oli 750-kuutioinen ja kuusisylinterinen Sei, joka ei noussut ikinä myyntimenestykseksi ja nykyään sitä voi pitää enemmän keräilyharvinaisuutena, jonka arvo nousee koko ajan. Vuosituhannen vaihteessa esitellyistä kolmisylinterisistä Tornado 1130:sta ja Tre 1130 Café Racerista on jäljellä pelkkä muisto ja ehkä muisto myös aavistuksen kulmikkaista ominaisuuksista ja räikeän terävästä käyntiäänestä. Uudet mallit ovat pienempiä ja ominaisuuksiltaan sekä ääniltään selvästi sivistyneempiä. Suomeen ei olla tuomassa 125-, 250- eikä 300-kuutioisia malleja, vaan isompia 500- ja 750-kuutioisia Benellejä.
Kaksisylinterinen ja 500-kuutioinen rivimoottori vauhdittaa seikkailupyörä TRK 502:a, 502 Cruiseria ja scrambler-henkistä Leoncinoa. Moottorin teho on passelisti A2-ajokorttiluokan sallitun maksimitehon eli 35 kilowatin suuruinen (47,6 hv). TRK 502 on muotoilussaan saanut vaikutteita niin BMW:n Gessuista kuin Ducatin Multistradoistakin. Reilu mitoitus tuo mukanaan painoa, mutta samalla myös tilavan ajoasennon isokokoiselle kuljettajalle sekä kuormankantokykyä. 8490 euron hintalappu kertoo, että kilpailijoita ovat lähinnä CF Moto 650 MT sekä KTM 390 Adventure.
Benelli 502C muistuttaa erityisesti takaosastaan Ducati Diavelia. Liekö Benellin ja Ducatin suunnitteluosastojen vain 200 kilometrin välimatka syynä tähän, vai ollaanko Pesarossa lainattu tahallisesti bolognassa luotuja menestyneitä linjoja? Joka tapauksessa Benelli 502C kilpailee täysin eri sarjassa Diavelin kanssa, sillä 8590 euron hintaisia Benellin cruisereita saa halvimmankin Diavelin hinnalla kolme kappaletta. Jos 47 hevosvoiman tehoon kaipaa lisäystä, niin silloin kannattaa valita 9990 euron hintainen 750-kuutioinen ja 30 hevosvoimaa tehokkaampi 752S, joka ulkoisesti edustaa samaa muotoilua pienemmän cruiserin kanssa.
Hinnat alkaen -malli on 500-kuutioinen scrambler-henkinen Leoncino, jonka edullisin versio maksaa 7990 euroa. Palaamme lähiaikoina Benellin Suomeen tuotaviin malleihin koeajojen merkeissä.