Ahola johtaa enduro 2-luokan MM-sarjaa mojovasti 30 pisteellä, kun kaudesta on ajamatta Turkin lisäksi enää Ranskan osakilpailu. Toisaalta neljän päivän potissa on kuitenkin jäljellä yhä sata pistettä.
– Minulla on Turkissa teoreettinen mahdollisuus mestaruuteen, mutta eiköhän se MM-kullan kohtalo ratkea lopullisesti vasta Noiretablessa, toppuuttelee Ahola.
Aholalle riittää mestaruuteen jäljellä olevista kisapäivistä kolme neljättä ja yksi viideskin sija, vaikka lähin uhkaaja, espanjalainen Ivan Cervantes saisikin voittoputken päälle. Aholalla on tähän mennessä plakkarissaan kahdeksan ja Cervantesilla kolme päivävoittoa.
– Se on kuitenkin pelkkää matematiikkaa, jonka varaan en laske. Tunnustelen alussa vauhtia ja yritän lähteä voittamaan täälläkin, vaikka monesta saattaakin vaikuttaa siltä, että voisin ajella enää vaikka vain terveisiä. Hoidetaan homma kunnialla loppuun asti, painottaa Ahola.
Hidasta nypeltämistä
Turkissa ei ole ajettu vielä koskaan ennen arvopisteistä sen paremmin MM- kuin EM-tasollakaan.
– Kyllähän se kieltämättä vähän näkyy läpi, ettei täällä ole järjestetty tämän tason kilpailua, myöntää Ahola.
Kivikkoisen reitin päällimmäinen luonteenpiirre tulee tässä: hidasta ja jos vain mahdollista, paikka paikoin vieläkin hitaampaa.
– Kukkulalla kurvailtava endurotesti on todella hidas. Niin hidas, ettei aivan vastaava äkkiseltään muistu mieleen. Tuolla testillä edetään ajoittain ykkösvaihteella. Katsotaan nyt, tuleeko sinne vielä muutoksia, kun Giovanni Sala tarkistaa sen.
Extreme-testit on totuttu tuomaan mahdollisimman lähellä suurta yleisöä. Välimeren rannalla sijaitsevan lomakohteen tuntumassa enduron katsojille on viitattu kintaalla tältä osin.
– Extreme-testi on viety puiden piiloon mäntymetsikköön. Sekin pätkä on sellaista hidasta nypeltämistä, kuvailee Ahola.
Olosuhteet ovat tietenkin samat kaikille, mutta crossitestikin jättää tekijämiehille toivomisen varaa.
– Extremeä lähellä oleva pätkä ajetaan vielä vaiheessa olevalla crossiradalla. Tosin se ei ole varsinkaan maaperän puolesta mikään crossirata. Radalta löytyy paikoittain kovaa savea, mutta sitten taas vastapainoksi varsin pehmeää ja pölyävää hiekkaa. Rataa on möyhennetty puskutraktorilla ja maaperä on hirveä, lataa Ahola.
Tiedote: Kari Aho