25 joulukuun, 2024
Liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne (PS) vieraili MP 24 -näyttelyssä perjantaina. Saimme tilaisuuden haastatella ministeriä moottoripyöräilijöitä puhuttavista asioista.
Jos olen ymmärtänyt oikein, niin tavoitteenanne on saada tieverkon korjausvelan kasvu taittumaan. Millä keinoin tähän päästään?
Velka on iso, pelkästään tiestöllä 2,5 miljardia, joten asia on vähän sama kuin valtion velan kanssa, ja ykköstavoite on saada kasvu pysäytettyä. Se saadaan pysäytettyä tänä vuonna, sillä ensi kesänä on luvassa valtavat asfaltoinnit. Vaalikauden aikana korjausvelkaan on kohdistettuna 520 miljoonaa. Mutta korjausvelan kuittaus ei tapahdu kerralla, vaan siinä kestää pari vaalikautta. Tämä tarkoittaa, että tiestön kunnossapidolle tulee olla vakaa rahoitus, ja sitä ei Suomessa ole koskaan ollut. Sen saavuttamiseksi olemme käynnistäneet liikenne- ja viestintäministeriön johdolla ison liikenteen rahoituksen ja verotuksen selvityksen, jolla pyritään turvaamaan sopivat verotulot, mutta myös kohdistamaan niitä tiestöön – eikä siten, että joka hallituksella on jokin oma ajatuksensa rahojen käytöstä. Henkilökohtaisesti teen kaikkeni, että pystymme budjettiemme sisällä kohdistamaan rahoja tiestöön, se on lempilapseni.
Katsastus näyttää olevan vääjäämättä tulossa EU-tasolla. Onneksi näyttää myös siltä, että EU antaisi jäsenvaltioille liikkumavaraa sen suorittamisen suhteen. Mikä on kantanne moottoripyörien katsastukseen?
Pidetään liikkumavarasta kiinni, se oli ensimmäisiä tekemiäni selkeitä linjauksia. Ja tulemme vastustamaan loppuun asti moottoripyörien määräaikaiskatsastuksia. Tässä asetelmassa se on paras ratkaisu. Ja toisena voimme maksimoida kansallisen päätösvallan ja hoidetaan asia omalla tavallamme. Joissakin maissa menettely on tosi kevyt, ja koska olosuhteet ja vuodenajat Suomessa ovat semmoiset kuin ne ovat, ei systemaattinen katsastus toimi. Kun olemme nyt lähteneet EU-pöytiin, olen yrittänyt pyrkiä vaikuttamaan asiaan isojen maiden kollegojen kautta. Olen keskustellut asiasta Hollannin ja Saksan liikenneministerien sekä komissaarin kanssa ja sanonut, että Suomen tahtotila on tämä. Sen olen myös ministerinä linjannut, emmekä tule antamaan tämän asian suhteen periksi ja käytämme aivan kaikki keinot. Ja positiivista on, että isoista maista löytyy meille ymmärrystä – meillä on erilaiset olosuhteet, ja on toimittava niiden mukaisesti. Motoristit ymmärtävät, että elämä on kiinni siitä, että onko pyörä kunnossa vai ei. Jos pyörä ei ole kunnossa, voi ääritilanteessa lähteä henki. Ja tilastojen mukaan tekniikan ja pyörän kunnon vaikutus onkin marginaalinen.
Kaksipyöräisten käytöstä kaupunkiliikenteessä on viime vuosina kuulunut hieman ristiriitaista viestiä, mutta onneksi viime aikoina myös positiivisia lausuntoja, joiden mukaan ne voisivat tarjota ratkaisua ruuhkiin. Mikä on kantanne tähän?
Ruuhkien suhteen kannattaisi miettiä, mikä on se iso ongelma ja juurisyy. Jos katsoo esimerkiksi Helsingin ruuhkia ja niiden syitä, niin kaupunki ihan itse lisää ruuhkia ja pahentaa ongelmia omilla päätöksillään. Eli kaupunkisuunnittelu on ensisijainen keino. Ilman muuta kaksipyöräisten käytön kaupungissa tulee olla houkuttelevaa, mutta en näe sellaista tulevaisuutta, että keskustoissa ei olisi autoja. Ruuhkat ovat tietysti isoissa kaupungeissa, ja isoissa kaupungeissa on samaten helpompi siirtyä joukkoliikenteeseen. Mutta pitää löytää sopiva tasapaino ja ihmisille tulee löytyä heille itselleen sopivia vaihtoehtoja. Mutta mitä tulee tapahtumaan mikroliikkumisen ja kaksipyöräisten suhteen, niin sähköpotkulaudat otetaan varmasti syyniin ja niiden käyttöön tulee kiristyksiä.
Viimeksi, kun romuajoneuvodirektiivi oli tapetilla, todettiin, että kaksipyöräiset kierrätetään lähtökohtaisesti hyvin, eikä niitä siihen sisällytetty. Nyt asia on taas pöydällä. Tämä on tietysti jälleen EU-tason asioita, mutta kuinka siihen voidaan vaikuttaa?
Hanke on ympäristöministeriön vetämä, ja liikenne- ja viestintäministeriö on vaikuttamassa taustalla. Meiltä on jo lähtenyt ehdotuksesta lausunto ja se oli varsin kriittinen. On pidettävä mielessä panoksen tuotoksen suhde, eli mitä kierrätyksellä saavutetaan. Tietenkin uskomme, että kiertotalous on hyvästä ja toivomme, että kaikki mahdollinen kierrätetään, mutta sen pitää olla myös vaikuttavaa. En ihan heti keksi, mitä moottoripyöristä voi saada talteen nykytilannetta enemmän. Neuvottelut ovat vasta alussa ja niiden aikana voi tulla kaikenlaista vastaan, mutta meillä on kriittinen kanta moottoripyörien sisällyttämiseen romuajoneuvodirektiivin piiriin. Lähtökohdan pitäisi aina olla sellainen, että kaikkien ympäristöönkin liittyvien toimien hyöty/kustannussuhteen pitää olla kohdallaan ja toimien pitää olla oikeasti vaikuttavia, eikä niin että toimilla vaan vaikeutetaan elämää.
