21 marraskuun, 2024
– Sinnikkyys ja peräänantamattomuus ovat hyveitä, joita ainakin itse arvostan. Jääräpäisyys ei sitä enää mielestäni ole, ei tieliikenteessä eikä oikeastaan missään muuallakaan, sanoo MP Maailman lakimiespalstaa kirjoittava Jukka Relander uusimmassa kolumnissaan.
Sinnikkyys hyve, jääräpäisyys…
(julkaistu MP Maailma 2/2019)
Loppuvuodesta 2017 kirjoitin pakinassani liikenneturvallisuuskeskuksen johtajan, Dennis Pastersteinin näkemyksistä kuinka automaattinen nopeudenvalvonta pelastaa kolminkertaisen määrän ihmishenkiä mitä niitä edes teoriassa voisi mennä. Moititaan Pastersteinia mistä moititaan, mutta jääräpäisyyden vähyydestä häntä ei tule tuomita enempää kuin Paavo Väyrystäkään. Olkoot muut mitä mieltä tahansa, Pasterstein ja Väyrynen ovat aina oikeassa, ainakin omasta mielestään. Viimeksi tämä tuli mieleeni, kun luin Pastersteinin ja Matti Tolvasen näkemyseroista.
Niille, ketkä eivät herroja tunne, avataan hieman henkilöiden taustoja. Dennis on ylikomisario, joka on opiskellut paitsi poliisiksi, myös merkonomiksi ja tradenomiksi. Matti on rikosoikeuden professori, joka juristiksi valmistumisensa jälkeen on työskennellyt vuosikausia johtajavana kihlakunnansyyttäjänä, väitellyt töidensä ohessa oikeustieteen tohtoriksi aiheesta tieliikennerikokset ja kriminaalipolitiikka ja sittemmin siirtynyt rikosoikeuden professoriksi. Tolvanen on Ervastin tutkimuksen mukaan toiseksi viitatuin oikeustieteilijä, Pasterstein ehkä twiittailluin poliisijohtaja.
Pasterstein on sinnikkäästi sitä mieltä, että autoilijan (ja moottoripyöräilijän) tulisi selvittää mitä lumeen hautautuneessa liikennemerkissä lukee. ”Kuljettajalla on selonottovelvollisuus voimassaolevista liikennesäännöistä tieliikennelain 3 mukaan”, Pasterstein kommentoi twiitissään.” (Iltalehti 11.12.2018).
Tolvanen taas on perustellusti toista mieltä, kuten kaikki tuntemani tuomarit, syyttäjät ja asianajotehtävissä työskentelevät juristikollegatkin.
Tämä oli melko tyhjentävä kommentti, jopa jäätävä ”– Hän ei tunne rikoslakia, eikä ymmärrä, mistä on kysymys. Tieliikennelakikaan ei ole hänen kannallaan, Tolvanen toteaa” (IL 11.12.2018)., mutta se ei lopettanut poliisimme inttämistä.
No, se Denniksestä ja hänen vänkäämisestään. Tulemme varmasti kuulemaan hänestä vielä lisää.
Toinen sitkeääkin sitkeämpi vänkääjä on eräs tunnettu parkkifirma. Tällä kertaa Parkki-Pate luopui kanteestaan päämiestäni kohtaan, mutta halusi kuitenkin ilmoittaa tyytymättömyyttään oikeudenkäyntikululaskuamme kohtaan, jonka käräjäoikeus oli Parkki-Paten velvoittanut maksamaan. No, eivät saaneet valitustaan koskaan hovioikeuteen tehdyksi, joten tuomio on taas kerran lainvoimainen ja parkkifirma velvollinen maksamaan laskumme.
En ole ainoa autoilija, motoristi enkä juristi joka Parkki-Paten menoa ja toimintaa oudoksuu.
”Pariskunta sai ”pikavoiton” omaan ruutuun pysäköinnistä, parkkifirma ei aio perua – jopa viranomainen ymmällään.
Tapaus hämmentää myös lakimies Mika Hakamäkeä Kilpailu- ja kuluttajavirastosta.
– Onhan tämä nyt yleisen oikeustajun vastaista, Hakamäki toteaa.” (Taloussanomat 4.1.2019)
Sinnikkyys ja peräänantamattomuus ovat hyveitä, joita ainakin itse arvostan. Jääräpäisyys ei sitä enää mielestäni ole, ei tieliikenteessä eikä oikeastaan missään muuallakaan. Siinä, että tekee virheen tai on väärässä, ei ole mitään pahaa. Mutta siinä, ettei voi koskaan myöntää olevansa väärässä ja etenee tappiosta toiseen niitä koskaan myöntämättä, siinä on mielestäni jotain outoa, mystistä ja jopa kiehtovaakin. En tiedä saanko koskaan selville mistä nuo sankarit saavat uskoa omaan erinomaisuuteensa, kun muut eivät sitä tahdo havaita, mutta aion jatkaa sen selvittämistä, koska olen myös tuostakin aihepiiristä kiinnostunut. Toisaalta olen heille hieman kateellinenkin. Itseäni aina vähän harmittaa, jos kaveri vetää omalla prätkällään maaliviivalla muutaman sadasosan erolla paremmaksi ja tajuan hävinneeni. Olisi paljon helpompaa, jos tietäisi kaikesta huolimatta voittaneensa, vaikka ajanottolaitteisto, kilpakumppanit ja yleisö olisivat asiasta aivan toista mieltä. Ehkä joskus pääsen itsekin tuohon tilaan ja voin sitten lopettaa treenaamisen ja asioihin perehtymisen tietoisena siitä, että minä olen aina oikeassa, kävi miten kävi.
Turvallista ja vähemmän jääräpäistä alkanutta vuotta ja ajokautta 2019.
Täydennys artikkeliin 11.2.2019 klo 10.16
Pastersteinin pyynnöstä täydennämme kolumnia seuraavasti: Pastersteinilla on kertomansa mukaan myös poliisipäällystön tutkinto (AMK) ja Hallintotieteiden maisterin tutkinto.
