22 joulukuun, 2024
Uuden Street Rod 750 moottori on tuttu nestejäähdytteinen, neliventtiilikansilla varustettu, 60-asteinen, 749 cc V-twini. Sedn imukanavia on työstetty ja nokka-akselien nostoa lisätty. Puristuksiakin on nyt 12,0:1 aiemman 11:1 sijaan. Hengitystä on tehostettu avarammalla ilmanputsarilla ja kaksikurkkuisella 42 mm läppärungolla. Street 750:ssä on vain yksi 38 mm läppärunko.
Pakopuolella on entisenlaisen pakokäyrästön päässä aiempaa lyhyempi äänenvaimennin. Sen muodoista voi olla montaa mieltä. Henkilökohtaisesti olisin mielissäni, jos änkkäri olisi sirompi. Nyt se tuo mieleen V-Rod -mallien vähemmän tyylikkäät änkkäritötteröt.
Muutosten myötä moottorin kierrosten punaraja on entisen 8000 r/min sijaan 9000 r/min kohdalla. Käytännössä Street Rodin voimanlähteen ominaisuudet on optimoitu 4000-6000 kierrokselle. Suurin vääntö, 65 Nm onkin 4000 kierroksella mutta suurin teho, noin 69 hv vasta 8750 r/min kohdalla. Street 750 lukemiin verrattuna siis noin 20 prosenttia enemmän tehoa ja 10 prossaa mojovammin vääntöä.
Moottorin tavoin uusi Street Rod näyttää rungoltaan samalta kuin Street 750. Yhteistä on silti vain moottorin ympärillä oleva teräsputkisilmukka. Ohjauskulma on nyt 27-astetta entisen 32 sijaan ja ohjausjättö 15 mm lyhyempi, eli 99 mm. Edessä on tuhti, 43 mm USD-etuhaarukka ja tuplat 300 mm jarrulevyt Brembon kaksimäntäsillä jarrusatuloilla. ABS-järjestelmä on tietenkin vakiona.
Akseliväli on lyhennetty 1535 millistä 1510 millimetriin. Takana on kaksi erillisellä säiliöllä ja vain jousen säädöllä varustettua iskaria. Joustoliike on edessä 132 mm ja takana 117 mm. Kun lisäksi takana on entisen 15-tuumaisen sijaan 17-tuuman pyörä, on maavara kasvanut 205 millimetriin ja istuinkorkeus 765 milliin. Porrastettu satula on silti edestä sopivan kapea, joten pysähtyessä jalat yltää helposti maahan.
Sporttisuutta korostaa suora ja leveä Dragrace-tyylinen ohjaustanko. Tanko on ok, mutta ihmetellään jälleen kerran miksi H-D ei ole vielä keksinyt säädettäviä jarru- ja kytkinkahvoja? Kuljettajan jalkatapit ovat aiempaa hieman taaempana ja ylempänä. Istuma-asento on hieman etunoja, eli kuljettajan paino enemmän etupyörällä. Tämä on omiaan tehostamaan ohjaustuntumaa.
Kaikkine muutoksineen uusi Street Rod onkin ajossa roppakaupalla sporttisempi kuin Street 750. Joku koeajoryhmässä totesikin uuden Street Rodin olevan sporttisin H-D sen koommin, kun XR1200 valmistus lopetettiin. Ajoasento on silti niin pysty, että kaupunkiajossa ympärille on hyvä näkyvyys. Onhan uusi Street Rod kuitenkin enemmän kaupunkipyörä kuin maantiesportti. Tämä ei toki tarkoita, etteikö sillä voisi nautiskella syheröisilläkin mutkateillä.
Omalla mukavuusalueellaan
Parin sadan kilometrin koeajolenkillä oli sopivassa määrin nopeita vauhtikaarteita ja hitaita, tiukkoja hiusneulamutkia. Street Rod oli ajoltaan mukava näissä, kun vauhti pysytteli ns. maantienopeuksilla. Mikään supersportti maantienuoliainen uusi Street Rod 750 ei siis ole. Eikä sitä sellaiseksi ole tarkoitettukaan. Kun nopeus vauhtikaarteissa nousi yli 120-130 km/h ilmeni menossa lievää huojuntaa. Vastaavasti tiukoissa hiusneulamutkissa Street Rod 750 oli kelpo menijä. Kallistusvaraa on vasemmalle liki 40-astetta ja oikealle 37 astetta. Lyhyet jalkatapit eivät siis tapaa maihin normaalissa maantieajossa, vaikka leveällä ovatkin.
Rengastukseltaan uusi Street Rod on myös sporttisempi kuin customtyylinen Street 750. Uutukaisessa on edessä 120/70×17 ja takana 160/60×17 Michelin Scorcher -renkaat. Isomman takapyörän vuoksi ei vaihteiston tai toisiovedon välitystä ole muutettu, joten kokonaisvälitys on tiheämpi. Tämä tehostaa kiihtyvyyttä.
Vaikka kytkin oli kevytkäyttöinen, oli sen tuntuma hieman häilyvä. Kuusiportainen vaihteisto toimi muuten asiallisesti paitsi, että vapaan löytäminen tuotti välillä tuskaa. Liene ollut yksilövika, kun osassa koeajopyöriä ei ongelmaa ollut.
Vaihteiston suurin, eli kuutonen on ylivaihde. Matka-ajossa se onkin omiaan sillä 100 km/h vauhdissa moottori kiersi kuutosella noin 3800 kierrosta. Näin polttoainetalous on kohdallaan. Ripeissä ohituksissa ja jyrkemmässä vastamäessä oli silti syytä pudottaa yhden tai kaksi pienempään. Street Rod 750 moottori tykkää kierroksista. Vaikka suurin vääntö on 4000 kierroksella, on varsinainen tehoalue 6000 kierroksen yläpuolella. Tällöin myös moottorin tärinä on tuntuvaa, joskaan ei häiritsevää. Käytännössä vuoriston mutkateillä tuli ajeltua 3 -5 vaihteilla. Tällöin kierrokset pysyttelivät mukavasti vääntöalueella 5000 r/min tietämillä ja meno oli joutuisaa.
Kaupunkiajossa näkyvyys oli hyvä ja moottorin lavea vääntö sekä pienien vaihteiden välitykset mukavasti kohdillaan. Kytkimen annostelu tosin oli hieman häilyvä. Mutta se, kuten myös vapaa-valon epämääräinen toiminta saattoi olla esituotantomallien ”kasvukipuja”. Noin kokonaisuutena uusi ja muodoiltaan linjakas Street Rod 750 puhuttele varmasti juuri sitä nuorta ostajakuntaa, jolle se on tarkoitettukin.
