24 marraskuun, 2024
Käännän kaasukapulaa ja karhumainen Honda kelaa vauhtia. Kiihtyvyys ei kuitenkaan ole varsinaisen raivokasta, vaikka yli 5000 kierroksella vääntöä ja voimaa on roppakaupalla. Aikaisempaa lyhyemmästä ja 2,4 kiloa keveämmästä pakoputkistosta kuuluva muheva murina terävöityy kierrosten noustessa.
Alkukesän koeajopäivän keli on pilvinen ja sateen todennäköisyys ilmeinen. Silti vehreän maiseman reunustama hiljainen ja mutkainen maantie tuntuu olevan todella omiaan uudistetun Honda CB 1100 RS koeajoon.
Honda CB 1100 on ollut myynnissä jo vuodesta 2013. Nyt sen moottori on saanut E4-hyväksynnän ja etu- ja takavalo ovat LED-toimiset. RS-malliin on loihdittu taiten myös retron Superbike-kilpurin fiilistä ja ilmettä. Vantteran alumiinisen takahaarukan liikettä vaimentaa erillissäiliöllä varustetut Showa-iskarit. Etujarruna on Tokicon nelimäntäiset radiaalisatulat, ja Showan tekemän etuhaarukan läpimitta on 43 millimetriä. Vakion CB1100 keulaputken läpimitta on 41 mm.
Hetkellisesti tunnen olevani kuin Freddie Spencer tehtaan 1982-mallin CB750F Superbike-kilpurin satulassa. Superbike-luokkahan syntyi Jenkeissä 1980-luvulla. Ajatus oli ajaa kilpaa hieman terästetyillä vakiopyörillä. Periaatteessa siis edullinen kilpaluokka. Melko nopeasti homma kuitenkin karkasi käsistä. Alun perin katupyöriin mitoitetuissa rungoissa olevista moottoreista puristettiin 140-150 hevosvoimaa. Samoin runkoja ja takahaarukoita vahvistettiin ja ohjauskulmia muutettiin ajettavuuden parantamiseksi.
Oikeasti istun nyt tukevasti mukavassa ja siistissä, retrotyylisessä satulassa. Retrotunnelmaa korostaa myös hieman kapea ja matala ohjaustanko. Ajoasento on luonnollisesti melko pysty, joten ajoviima on tuntuva. CB1100 RS on melko painavan oloinen, joskin se on kolme kiloa kevyempi kuin vakio CB1100. Silti ajo on luontevan oloista ja meno sujuvaa hieman rivakammassakin vauhdissa. Hienosäädetyn ohjausgeometrian ohjauskulma on 26 astetta ja ohjausjättö 99 milliä. Vakion CB 1100:n vastaavat mitat ovat 27-astetta ja 114 mm.
Etupään ylempi t-kappale on tyylikkäästi kiillotettu ja alempi on hieman ylempänä kuin aikaisemmin. Akseliväliäkin on lyhennetty viitisen milliä, eli se on 1485 mm vakion 1490 mm sijaan.
Vaihteiston kuusi pykälää sujahtavat helposti paikalleen. Tosin moottorin tasavahva, joskin hieman ilmeetön luonne ei yllytä vaihtamaan useasti. Mittariston analogisen nopeus- ja kierroslukumittarin välissä on selkeä vaihdenäyttö. Se on omiaan tällaisessa motskarissa. Mutta mittariston näyttövalikkojen selauspainikkeet ovat mittaripaneelissa. Niiden käyttö ajossa on hieman hankalaa. Mietin miksi Honda ei ole laittanut painikkeita ohjaustangon kahvoihin? Nyt vasenta kahvaa hallitsee iso harmaa äänimerkin painike ja oikealla vastaava hätävilkkupainike.
Kokonaisuutena mittaristo on kuten CB1100 RS muutenkin, toimiva kompromissi nykytekniikan ja tyylikkään retron ulkonäön välillä. Onneksi Honda ei retron ilmeen tavoittelemiseksi ole tehnyt ylilyöntejä. Ylenpalttinen määrä kromiosia tai tavallisen kaasuttimen näköiset läppärunkojen muovikuoret loistavat poissaolollaan.
Sitten taivaat aukeavat ja kiihkeä sadekuuro rajoittaa näkyvyyttä. Erään äkkiväärän mutkan jälkeen päätän pysähtyä johonkin sopivaan paikkaan odottelemaan sateen loppumista. Takarengas sutii helposti kostealla asfaltilla jopa kolmosella. Kuivalla pidoltaan hyvät Bridgestone Battlaxit tuntuvat märällä asfaltilla hieman turhan liukkailta.
Hondassa ei ole luistonestoa. Syy lienee enemmänkin kustannustekninen, kuin halu säilyttää aito retrofiilis ajossa. Moottorin levollinen luonne ja vakaa alusta tekevät silti näinkin painavan moottoripyörän ajosta vaivatonta ja varman oloista. Yksi ajamista tasapainottava tekijä on myös, että 2017 CB 1100-malleissa on luistokytkin.
Viime vuosina uusia retromalleja on ilmestynyt kuin sieniä sateella. Siksi Honda CB1100 saattaa sellaisenaan tuntua jo hieman ajan syömältä. Silti CB 1100 RS ihastuttaa viimeistelyllä ja mukavalla ajettavuudella. Se on myös erinomainen aihio, jos haluaa rakentaa tosi rajun, klassisen tyylin Supebike-kilpurin katuajoon.
