4 joulukuun, 2024
Viime aikoina on näkynyt paljon keskustelua nopeusrajoituksien alentamisista, (kamera)valvonnan lisäämisestä ja ajoväylien muuttamisesta enempi kevyelle liikenteelle sopiviksi. Kaikkia näitä toimia on perusteltu ennemmin tai myöhemmin liikenneturvallisuuden lisäämisellä.
Toki välillä perusteluissa on käynyt kaikessa kiireessä lipsahduksia, ja on paljastettu todelliset syyt (muun muassa hallituksen halu saada lisää rahaa valtion kassaan, perustelu joka kaatui perustuslakivaliokunnassa), mutta myöhemmin on palattu tähän vakifraasiin ”turvallisuuden lisääminen.”
Monet ihmiset kokevat turvattomuutta enemmän kuin koskaan, vaikka tilastojen valossa nyt on turvallisempaa kuin koskaan. No, tämän tietävät myös oman aatemaailmansa ajajat, tapojensa tuputtajat, joten kaikkea mahdollista myydään ja tyrkytetään turvallisuuden nimissä.
Kameravalvonnan lisääminen lisää kuulemma turvallisuutta. No, kuinka kävikään Kehä Ykkösellä?
”Vuoden 2015 tammi–huhtikuussa onnettomuuksia oli 102. Vuotta myöhemmin, kameroiden asentamisen jälkeen, onnettomuuksia oli 129. Maalis–huhtikuun välisenä aikana onnettomuuksien määrä nousi 45:stä 61:een.” (Lähteenä Mediamobile Nordicin tilasto reaaliaikaisista liikennetiedoista).
Oheinen lainaus on liikennelääketieteen professori Timo Tervon kirjoituksesta (HS 6.10.2017)
”Ylikomisario Pastersteinin mukaan kamerat säästävät 30 ihmishenkeä vuodessa. Vuodessa kuolee noin 250 ihmistä liikenteessä. Heistä noin 12 on henkilöauton riskittömiä kuljettajia, jotka kuolevat pääsyynä siksi, että he ovat ajaneet ylinopeutta. Millä hemmetillä kamerat ovat pelastaneet 30 henkeä, kun teoreettinen maksimi on 12 henkeä?”
Helsingin Sanomat paljastaa (luultavasti työtapaturma) 11.9. julkaistussa jutussaan yksityisautoilun (moottoripyöräilystä nyt puhumattakaan) olevan ehdottomasti nopein kulkuväline. Samasta jutusta suora lainaus: ”Kaupunkisuunnittelussa tärkein ryhmä on kävelijät, sitten pyöräilijät, julkinen liikenne, elinkeinoelämän liikenne ja vasta viimeisenä yksityisautoilu.” Jos asiaa tarkasteltaisiin kuka nuo kaikki kustannukset maksavat, niin ensimmäisenä eivät olisi polkupyöräilijät, eivät julkisen liikenteen käyttäjätkään, vaan yksityisautoilijat ajoneuvo-, auto-, arvonlisä-, polttoaine- jne. veroineen.
Erään vihreän vaikuttajan kommentti siihen, kuinka eroa saataisiin kavennettua julkisen liikenteen ja pyöräilyn hyväksi oli aika karun rehellinen: ”vaikeutetaan yksityisautoilua.” Niinpä niin. Tyypillinen suomalaiskateellinen ratkaisu epätasa-arvoon: vaikeutetaan toisen elämää, silloin oma ei näytä niin surkealta vertailussa. Naarmutetaan vaikka avaimella sen **rkeleen työssäkäyvän riistokapitalistin autoa, niin ei ota niin pahasti päähän ideologisen työttömän arki bussia odotellessa.
Juridiikassa tuollaisia perusteluja kutsutaan fasadiperusteluiksi. Sana tulee ranskan sanasta façade, etusivu, kasvot. Tällaisen fasadiperustelun tarkoituksena on peittää taustalla olevat todelliset syyt. Ja mikäpä olisi turvallisuutta parempi argumentti nykypäivänä asiaan jos toiseenkin.
Suosittelen lukemaan täysipäisten, mutta jo eläkkeelle päässeiden henkilöiden suorapuheisia kirjoituksia. Heitä ei enää voida yrittää saada vaikenemaan soittamalla esimiehelle tai tekemällä valitusta lautakuntaan, eläkkeeltä ei ketään eroteta eikä eläkkeen maksaja lähettele vastinepyyntöjä kanteluihin. Seuraamisen arvoisia kirjoituksia tässä turvallisuuteenkin liittyvässä keskustelussa ovat kirjoittaneet muun muassa Kalle Isokallio (eläkkeellä oleva Nokian toimitusjohtaja, DI) ja aiemmin jo mainittu liikennelääketieteen professori Tervo, 67 vuotta. He voivat puhua asioista asioiden oikeilla nimillä.
Ajakaa turvallisesti, mutta älkää antako turvallisuuden nimissä agendaansa ajavien hämätä teitä.
Teksti: Jukka Relander
(artikkeli julkaistu aikaisemmin MP Maailman painetussa lehdessä 10/2017)
—
Jukka Relander on Etelä-Suomessa työskentelevä lakimies. Relander on toiminut useissa eri työ- ja virkatehtävissä niin valtiolla kuin yksityisellä sektorilla. Vapaa-ajallaan Relander toimii vuonna 2001 perustetun Moottoripyöräilyn tuki ry:n, joka järjestää ajoharjoittelupäiviä, ennakoivan ajon koulutuksia sekä moottoripyöräkilpailuita, toiminnanjohtajana. Moottoripyöräilyä Relander on harrastanut vuodesta 1987 saakka ja kilpaillut ratamoottoripyöräilyn jokamiesluokassa, Star Service Cupissa, vuodesta 2005 saakka.
